2016-02-04

45. MV-LEHTI ja MV-PRESIDENTTI


Päivää taas,

Välillä täytyy pitää taukoa työnteosta ja ajatella ihan muita asioita. Viime aikoina on tullut käsikirjoitettua ja valmisteltua materiaalia eräänlaisiin lyhytelokuviin. Niillä on tietty käyttönsä ja julkinen ensi-ilta Barcelonassa tämän kuun loppupuolella. Paljon on tehty ja paljon on vielä tekemättä. Mutta mennäänpä muihin asioihin.

Jokin aika sitten muutama poliittinen nuorisojärjestö alkoi puuhata boikottia MV-lehteä (jos joku ei tiedä virallista nimeä, se on Mitä Vittua??!! ja löytyy netin syövereistä osoitteesta www.mvlehti.net) vastaan. Valkorosvokin uteloitui mekkalasta siinä määrin, että piti tehdä vertailevaa tutkimusta jokusien viikkojen ajan.

Boikotin syyksi nuorisojärjestöt ilmoittivat, että MV-lehti kirjoittelee valheita ja asiattomuuksia ja sen jutut eivät pidä missään määrin paikkaansa. Kun taas sen sijaan kunnioitetut ja arvossapidetyt, suomalaisten mediakonsernien ammattimaisesti toimittamat lehdet... Pakkohan tätä oli alkaa seurata.


MV-lehden sisältö on rankasti maahanmuuttokriittistä ja se on lehden agenda. Lehden uutiset edustavat pääosin muutamaa tyyppiä. Yksi tyyppi on uutinen, joka on napattu suomalaisista medioista ja sen jälkeen esitelty joko sellaisenaan tai kommentoituna MV-lehden sivuilla. Toinen uutistyyppi on suomeksi käännetty, yleensä eurooppalainen tapahtuma. Kolmantena tyyppinä ovat lukijoilta tulleet vinkit tai blogikirjoitukset. Sivuilla käytetään toisinaan aika roisia kieltä ja uutisten perässä seuraavat some-kommentit jatkavat samaa linjaa.

Valkorosvon vertailevan tutkimuksen ensimmäinen mielenkiintoinen tulos oli se, että MV-lehdessä on todellakin poikkeus, jos jutun perässä ei ole lähdettä. Valtamediassa sen sijaan lähteiden ilmoittamatta jättäminen on yleinen käytäntö, siltä ainakin näyttää. Äkkipäätä ajatellen (ja Valkorosvo pitää itseään suhteellisen medialukutaitoisena) lähteiden ilmoittaminen tekee uutisoinnista luotettavampaa; lukijalla on ihan itse mahdollisuus mennä ja tarkistaa/googlettaa ja muodostaa oma käsityksensä. Valtamedioiden juttujen suhteen tämä on tehty aika tavalla hankalammaksi.

Toinen mielenkiintoinen ilmiö oli, että ulkomaisista lähteistä käännetty, useimmiten Eurooppaa ja maahanmuuttoa koskeva uutinen, oli ensimmäisenä MV-lehdessä. Useasti meni pari päivää, ja sitten samainen uutinen ilmestyi jotenkin sievisteltynä ja mahdollisesti asiantuntijoiden loivennelluin kommentein varusteltuna valtamediassa. Tästä ainakin Valkorosvolle jäi se käsitys, että kyseinen uutinen haluttiin jotenkin pimittää tai ”unohtaa”, mutta oli pakko lähteä mukaan, kun MV-lehti olikin jo ehtinyt asian julkaista ja some-keskustelussa hallintoalamaiset muodostivat kiivaaseen tahtiin omia käsityksiään. Erityisesti Ranskan ja Ruotsin maahanmuuttajiin liittyvät ongelmat tuntuivat pysyvän kauan piilossa, samoin SPR:n työntekijöiden turvapaikanhakijoille tarjoamat yksityisluontoiset palvelut. Muualla maailmassa tällaisia asioita sen sijaan käsitellään avoimesti. Mitä nyt Daily Mail joutui vähän sensuroimaan, kun ruotsalaiset halusivat välttämättä opettaa, miten lehteä kuuluu julkaista.

Blogit ja lukijoiden lähettämät tarinat ovat laadultaan vaihtelevia, mutta lisäävät omat mausteensa soppaan, jota eurooppalaiset nyt nieleskelevät Schengen-sopimusten ja muiden vastaavien joutuessa, voisi kai sanoa, suoranaisen hyväksikäytön kohteiksi.

Sande Parkkonen on kirjoittanut eräitä erittäin hyviä kirjoituksia blogissaan (Räyhäblogi) ja käsitellyt niissä sananvapauden, ajattelunvapauden ja yksilönvapauden suhdetta. MV-lehdestä ei ole pakko pitää, mutta sen olemassaolo on sananvapauden nimissä yhtä lailla perusteltua kuin vaikkapa Helsingin Sanomien. Isomman tason ilmiönä on sekä kummallista että mielenkiintoista, kun valtamedian toimesta yritetään luoda siloiteltua kuvaa todellisuudesta yksinkertaisesti unohtamalla julkaista tiettyjä asioita ja painottamalla kovasti toisia. Tätä on tapahtunut aiemminkin. Tuolloin vuosia sitten kyseessä oli ”mediakartelli”, jossa Erkon johdolla sovittiin, että EU:sta kertovia positiivisia asioita nostetaan ja ikäviä puolia häivytetään. Tämä tapahtui 1990-luvulla ja totuus paljastui vasta 2010 paikkeilla, kun yksi tiedotuskartelliin osallistunut osapuoli tunnusti asian. Muista en tiedä, mutta Valkorosvon on pakko itselleen myöntää, että tällaiset tapaukset syövät valtamedian uskottavuutta aika tavalla. Nyt ollaan taas isojen asioiden äärellä, kuten oltiin tuolloinkin.

***

Valtiopäivät on taas julistettu avatuksi ja Tasavallan Presidentti piti avajaispuheen. Normaalin arkipäiväisen lätinän sijaan Presidentti Niinistö ottikin kantaa ja ilmaisi huolensa Euroopan kehityksen suhteen. Myös kansainväliset sopimukset ja niiden soveltaminen mainittiin. Tästä tietenkin syntyi mekkala. Tällä kertaa eri näkemyksen omaavat ihmiset olivat vain ”huolissaan” ja ”hämmentyneitä”. Kuinkahan monta natsi- ja rasistikorttia olisikaan ollut ilmassa, jos samaisen puheen olisi pitänyt vähän alempiarvoinen kansalainen? Valkorosvo voi kuvitella, että aika monta.

Maailma on pullollaan sattumia ja yhteensattumia. Toisinaan ne ovat todella hämmästyttäviä, muttei kertaakaan ole tullut vastaan niin hämmästyttävää yhteensattumaa kuin oli tuo mystinen tauko kesken Presidentin puhetta YLE areenassa. Kuinka sopivasti tuo tauko sattuikin juuri siihen kohtaan, mistä monet poliittisen elämän edustajat olivat ”hämmentyneitä” ja ”ihmeissään”. Melkein vähän liiankin sopivaa, miten tässä nyt näin pääsi käymään. Varsinkin kun YLE on moneen otteeseen toitottanut, että Areena on heidän käytetyin palvelunsa, jota ollaan kiivaasti laajentamassa.

Valkorosvo jäi miettimään, että olisikohan asiasta noussut lainkaan keskustelua, ellei MV-lehti olisi asiaa nostanut esille? Paha sanoa. Tekninen vika ja oletuslähetyskielen vaihto oli kuulemmma virallinen syy moiseen. Tätä vaihdosta ei ole vain koskaan aiemmin tehty minkään muun YLEn lähetyksen aikana, ja siksi kukaan ei tiennyt mitä moisesta tempusta voi seurata.

***

Nyt on aika palata takaisin sorvin ääreen ja jatkaa asioiden visualisointia. Lopputulemana tästä muutaman viikon vertailevasta tutkimuksesta jäi käteen se, että kyllä MV-lehdenkin sivuilla kannattaa käydä. On hyvä nähdä asioista myös toinen puoli, jota valtamedia ei mielellään kerro. Näiden lisäksi kannattaa myös seurata ahkerasti aivan muiden maiden tiedotusvälineitä. Sillä se maailmankuva avartuu.

Valtiopäivällisin MV-terveisin,

Valkorosvo