Osa lomasta on nyt kulutettu ja Valkorosvo palasi takaisin
Yangonin virkistäviin kesäsateisiin. Taitaa tuo sadella Suomessakin, mutta
lehtien mukaan heinäkuun mediailmiöksi on nyt päätynyt kansanedustaja Immonen
julkaisemalla ihan englanniksi pikku nootin, jossa on käytetty kovasti paljon
sanoja, joita ei nyky-Suomen poliittisesti korrekti sanakirja enää tunne. Kyllä
kansanedustajakin saa olla hölmö, mikäs siinä, kansaahan ne hölmötkin
edustavat. Valkorosvon mielestä Immosen kommentti edusti älyllisyydessään
suurin piirtein samaa tasoa kuin ex-valtiovarainministeri Rinteen
nykyhallitukseen kohdistamat syytökset koskien takavuosien aikana kovasti
kohonneita johtajien liksoja. Kukahan mahtoi ollakaan vuonna 2014 vahtimassa
valtion rahallisia näkökantoja, kun moisia väärinkäytöksiä pääsi syntymään?
Ennen kuin Valkorosvo pääsee itse asiaan, täytyy varmistaa
tämänkin blogin näkyvyys. Jotta pääsee kaikkivaltiaan Googlen armoihin ja saa
hakukoneen listanäkyvyyttä, pitää olla sopivia hakusanoja. Valkorosvo laittaa
niitä tähän jonoon muutaman per käyttötarkoitus.
Suomalaista poliittista keskustelua varten tarvittavat
hakusanat (jotta kaikki varmasti löytävät blogin) ovat seuraavat: neekeri,
rättipää, mamu, suvakki, pakolainen, SSS, muslimi, moskeija, grexit, fixit,
natsikortti ja eurostoliitto.
Täytyyhän jenkeissäkin saada yksi suomen kielen tulkki
työllistettyä NSA:n palkkalistoille. Siihen tarkoitukseen sopivia hakusanoja
ovat: jihad, missile, al-Qaida, terrorist attack, black money and ISIS.
Noin. Nyt onkin mukava seurailla, kuinka sivujen kävijämäärä
nousee, kun hakurobotit ovat ensin käyneet indeksointikierroksella.
***
Suomessa vieraillessa Valkorosvoa pakkasi huvittamaan,
kuinka ihan lehtiä myöten piti jeesustella kesän mahtavia sademääriä. Tulee ihan
peräti 20 mm tunnissa. Sitten onkin kaikki solmussa; autot leikkivät veneitä
teiden alikuluissa ja kadulla, herramunjee sentään, virtaa vettä kuin
kevätpuroissa. Kaikki on suhteellista, vesisadekin. Suomessa vain ei ole
totuttu siihen millaista on, kun oikeasti sataa vettä. Suosittelen uteliaille
reissua Yangoniin. Tähän vuodenaikaan vesisateet tulevat oikein tutuiksi.
Valkorosvo tepasteli kauppaan ja siinä kävellessä tuli
mieleen, miten Suomessa aina puhutaan talvikengistä ja kesäkengistä. Kaikkihan
niiden erot tietävät. Ihan samaa ajatusta on sovellettava Myanmarissakin, mutta
kenkien sijaan kannattaa puhua kesäsandaaleista ja talvisandaaleista, miksi
noita varvastosssuja haluaakaan kutsua. Sandaaleilla on eroa, vaikkei sitä
tavallinen turisti tule ajatelleeksi.
Yangonin jalkakäytävät on tehty karkeahkosta betonista ja
kuivan kauden aikana (talvi) on yksi lysti, minkälaisilla jalkineilla noita
pitkin tarpoo. Joka puolella rehottava kasvillisuus tarjoilee runsaasti
siitepölyä ja runsas liikenne tuo muuta pölyä. Nuo jätökset laskeutuvat
jalkakäytäville ja hienojakoista saastaa on lähes mahdoton poistaa karkeasta
betonista.
Kun monsuunisateet alkavat, tuo pöly muuttuu äärimmäisen
liukkaaksi, savea muistuttavaksi mössöksi. Sen jälkeen
jalkakäytävät ovat kuin luistinratoja.
Paikallinen luistinrata. Tuli ikuistettua harvinainen hetki: katu on 5 sekuntia tyhjä. |
Talvisandaaleissa ei ole minkäänlaista pohjakuviointia,
joten niillä on oikein mukava luistella monsuunisateiden kastelemilla
jalkakäytävillä. Siksipä Valkorosvokin kävi ensin hommaamassa toisenlaiset
sandaalit ja meni vasta sitten ruokakauppaan. Kyllä puolentoista kilometrin
kävely opetti.
Monsuunisade Myanmarissa on voimakkuudeltaan kuin raivokas
suomalainen ukkoskuuro. Ukkoskuuro kestää muutaman minuutin, mutta monsuunisade
pahimmillaan vuorokauden tai kaksi. Yleensä monsuunisateet kuitenkin jaksavat
kastella nurkkia muutaman tunnin.
Avaa kuva isommaksi ja zoomaa taksin kattoon. Monsuunisadetta on tähän mennessä kestänyt yhtäjaksoisesti samanlaisena noin seitsemän tuntia... |
Taivaalta tulevan veden määrää on vaikea ymmärtää ennen kuin
sen näkee. Kymmenen minuutin jälkeen kaduilla virtaa vesi ja sateita varten
rakennetut ojat (yleensä jalkakäytävien alla) ovat tehokäytössä. Liikenne
jumiutuu saman tien, kun joihinkin alaviin risteyksiin kertyy nopeasti
kolmisenkymmentä senttiä ruskeanharmaata vettä.
Suomessa surkeaa ja sateista ilmaa sanotaan koiranilmaksi.
Myanmarissa sadesää on ilmeisesti jotain vielä surkeampaa, kun katukoiratkaan
eivät viitsi reviiriään kiertää. Buddhalaisessa maassa eläimillä on yhtäläiset
oikeudet siinä kuin ihmisilläkin, ja sitä katukoirat käyttävät täysimääräisesti
hyväksi. Kun sataa, bussipysäkit ovat loistavia sateensuojia.
"Se on koiralle oikein, että koppi vuotaa ja luut on kovia" (vanhasuomalainen sananlasku) |
Se, kuka on penkille ensin ehtinyt, saa pitää paikkansa. Koirat eivät väistä eivätkä viitsi edes herätä kun ihmiset pakkautuvat busseihin tai purkautuvat busseista ulos.
***
Nyt on siirryttävä jokapäiväisen tuotantokamppailun pariin.
Päivän musiikkina toimikoon Philip Sayce Group. Valkorosvo palaa myöhemmin
aiheeseen ”monikulttuurisuus ja sen eri puolet”, jonka ”asiantuntijoita”
ainakin lehtien mukaan Suomi on väärällään.
Vetisin terveisin,
Valkorosvo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti