56. GRAND ROYAL - THE METELI

FOR ENGLISH, PLEASE SCROLL DOWN. ENGLISH UPDATE FOLLOWS THE FINNISH ONE.

Terveeks,

Tästä lähin Valkorosvo pyrkii kirjoittelemaan blogipäivitykset kahdella kielellä. Kyseessä on kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen: suomenkielisellä yleisöllä on päästy menestyksekkäästi kahteen lukijaan. Jospa kielivalikoiman laajennus vaikkapa tuplaisi yleisömäärän?

Viikonloppukuolema on yleinen tauti Yangonissa. Yleensä tätä tautia tavataan lääkitä viinaksilla ja makoilemalla sekä kattoa taikka telkkaria tuijottelemalla. Valkorosvo on koettanut välttää tätä ja siksi golffaus, kävely ja ruoanlaitto. Tänä viikonloppuna, tarkemmin lauantaina 24.9., Valkorosvolla oli tilaisuus osallistua melkoisen eksoottiseen tapahtumaan. Kyseessä oli Grand Royal -halpisviskin sponsoroima rockfestari, missä olivat edustettuina Myanmarin nuorisokulttuurin ehkäpä viisi kirkkainta tähteä.

Tuli selväksi että kuka tapahtumaa sponsoroi

Paikka oli lähes kävelymatkan päässä ja nimeltään Mya Yeik Nyo -hotelli, joten eikun sinne. Koska Valkorosvokin väittää soittamisesta jotakin tietävänsä, oli erinomaisen kiinnostavaa nähdä miten Myanmarissa nykymusiikkia livenä soitetaan. Levyversioita Valkorosvo on jonkin verran kuunnellut, eivätkä ne yhtään hullumpia ole. Asian tekee mielenkiintoiseksi myös se, että rock-musiikki on ollut Myanmarissa underground-kulttuuria vuoden 2011 paikkeille; sotilasjuntan väistyessä sivummalle on nuorisokulttuuri noussut esille ja julkisuuteen.

Taksikuski ruinasi matkasta 3000 Kyatia. Se oli odotettavissa, sillä perillä oli lievästi sanottuna ruuhkaa. Valkorosvo makseli kyydin ja käveli loput parisataa metriä juhlapaikalle. Samalla selvisi ruuhkan syy: hotellin portilla joku intomielinen taksikuski teki kiivaasti U-käännöstä täpötäydellä pikkukujalla. Pari vartijaa koetti avustella manööverissä, ettei ainakaan kolmea autoa enempää kolhittaisi.

Koko tapahtuman sponsoroi Grand Royal -viski. Valkorosvo kutsuu tätä lientä talousviskiksi. Katsokaas, ainakin ennen vanhaan myytiin talousnakkeja ja talouskyljyksiä. Siitä voi päätellä mitä mahtaa tarkoittaa termi talousviski. Grand Royal maksaa kaupassa 2 USD /pullo ja kyllä se arki-iltojen ilona menettelee. Varsinkin jos sitä juo thaimaalaiseen tapaan: silloin lasissa on kolmannes viskiä, kolmannes kolaa ja kolmannes vettä.

Juhlapaikka avautui täyteen kukoistukseensa auringon laskiessa vähän klo 6:n jälkeen. Lippu näihin bileisiin maksoi 8000 Kyatia. Piletin lunastuksen jälkeen seurasi pikainen ruumiintarkastus ja sitten pääsi saapastelemaan juhlapaikalle.

On mielenkiintoista vertailla kulttuureja ja tapoja. Aivan ensimmäiseksi Valkorosvon silmään pisti se, ettei joka paikassa parveile keltaisilla huomioliiveillä varustettuja idiootteja, joita Järjestyksenvalvojiksi kutsutaan. Näissä pippaloissa oli paikalla ehkä 2000 henkeä ja Valkorosvo onnistui bongaamaan pari vartijaksi tunnistettavaa henkilöä yleisön seasta. Eipä muuten ollut järjestyshäiriöitäkään. Koska Grand Royal maksoi viulut, ainoa alkoholipitoinen juoma, jota tarjoiltiin, oli tuo edellä kuvattu liemi, hinnaltaan 1000 Kyatia per kippo.

Viskinmyyntipiste vaihtuvissa valoissa

Muuten tarjoilut ja vähän käytöskin viittasivat siihen, että oltaisiin valmistautumassa rauhalliseen koti-iltaan festarimesoamisen sijaan. Joka paikassa kaupattiin sipsejä ja pikkunaposteltavaa ja yleisön ikäjakauma kattoi kaiken laidasta laitaan. Paikalla oli tietysti nuorisoa enimmäkseen, mutta myös perheitä, pikkulapsia ja muutama iäkkäämpikin. Tällä reissulla Valkorosvo oppi, että miltä mustasta lampaasta mahtaa tuntua valkeasssa lammaslaumassa. Valkorosvo oli nimittäin ainoa paikalla ollut ulkomaalainen. Valkorosvo ei ole enää ihan valkoinen, vaan väri muistuttaa jollain tapaa paistettua pekonia, mutta kyllä sitä silti joukosta erottuu, jos ei muuten niin ainakin pituutensa puolesta. Aika useasti sai vastata kysymyksiin mistä tulet, ja mitä sinä täällä teet. Vastaus oli aina sama: Euroopasta ja odottelen että The Idiots ja Wai La saisivat esiintymisvuoron. Varsinkin jälkimmäinen vastaus sai silmät pyöristymään.

Ja sitten itse asiaan eli musiikkiin. Valkorosvo on mielistynyt kahteen paikalliseen yhtyeeseen ja kumpikin voisi menestyä jopa kansainvälisesti, jos laulukieli olisi englanti burman sijaan. Muut tilaisuuden yhtyeet eivät oikein kauheasti vakuuttaneet, mutta The Idiots ja Wai La ovat tosiaankin hyviä ja kiinnostavia. Kummaltakin on ilmestynyt uusi albumi tänä vuonna.

Seuraavana The Idiots

Energistä menoa 

The Idiots on Valkorosvon ymmärryksen mukaan toiminut yhtyeenä hieman kauemmin kuin Wai La, joten siitä ensin muutama sananen. Vanhemmat kappaleet tältä yhtyeeltä ovat enemmän poppiaa kuin rockia. Tässä YouTube -linkki The Idiotsin hittiin Chan Khae vuodelta 2011 (Leave It).

Ja tässä YouTube -linkki soittolistaan, jossa on The Idiotsin uusin albumi Khit Thit Kyaut vuodelta 2016 kokonaisuudessaan.

Linkki soittolistaan: https://www.youtube.com/watch?v=uGlmz-RmWao&index=12&list=PLeZVUJNAF5h-UwozScJIs1jEFOfugtDwt

Jotakin on vuosien mittaan tapahtunut. Jos suomalaisiin bändeihin vertaa, The Idiots on vähän kuin duurissa soittava Apulanta, jos moisen yhdistelmän kykenee kuvittelemaan. Laulujen ainekset sisältävät psykedeliaa, vähän itsetuhoa ja melkoisesti metallivaikutteita. Livenä The Idiots on oikein viihdyttävä ja varsinkin laulaja on kovan luokan kaveri. Autotunelle ei ole tarvetta.

Seuraavana Wai La

Laulun nimi: Lwal Lwal Lay Ya Khae Tot, kaunis balladi

Wai La on julkaissut myös pari levyä. Ensimmäinen kokoelma oli aika hajanainen, mutta siltä nousi muutama hitti. Vuonna 2016 kesäkuussa julkaistu A Di Pa Ti Hwar sen sijaan nousi hitiksi oikeastaan kokonaisuudessaan. Tässä YouTube -linkki soittolistaan, jossa on koko albumi. Albumin ensimmäinen raita ”360” oli ensin radiosoitossa ja nyt lähes kaikki albumin laulut ovat saaneet julkisuutta.

Linkki soittolistaan: https://www.youtube.com/playlist?list=PLeZVUJNAF5h_mT0BDhYw_M_vAhfYPoCTw

Suomalaisittain vertaillen Wai La on yhdistelmä Suurlähettiläitä, Mambaa ja kantrimusiikkia. Kuulostaa omituiselta, mutta toimii. Mitä paikalliset ovat Valkorosvolle kertoneet, Wai La kertoo lauluissa paljolti omasta elämästään ja heittelee humoristisia arkielämän huomioita. Esimerkiksi laulu ”360” ehdottaa sangen suorasanaisesti, että kannattaa hommata 360-kamera, sillä kun saa otettua parempia selfieitä. Kun tämä laulu tuli livenä, ei Valkorosvo ole ikinä nähnyt samanaikaisesti niin montaa kännykkäkameraa aktiivisena yleisön joukossa. Wai La käyttää livenä samoja instrumentteja kuin levyllä, eli viulut soivat, samoin saksofonit ja muut. Yhtye on äärimmäisen ammattitaitoinen joka suhteessa ja laulaja on livenä jopa parempi kuin levyllä.

On makuasia mistä pitää ja mistä ei. Valkorosvo on tykästynyt kumpaankin yhtyeeseen. Muut voivat olla mitä mieltä haluavat.

Rokkispoppisballadisgrandrojalistisin terveisin,

Valkorosvo

56. GRAND ROYAL – THE NOISE

Yay,

From now on the White Bandit tries to write blog updates with two languages. It’s because of ambitious target: with Finnish the audience has been successfully as average two readers. What if the widening of language portfolio also expands the audience, say, maybe doubles it?

Weekend death is a very common disease in Yangon. Mostly this disease is cured either by booze or laying on the bed or watching telly. White Bandit tries to avoid this, and that’s why golf, walking and cooking or whatever. This weekend, on 24^th of Sep, White Bandit had an opportunity to attend an interesting event being Grand Royal – The Noise festival, which represented maybe the 5 brightest Myanmar rock stars.

It's pretty clear who sponsors the event

The festival took place in Mya Yeik Nyo hotel being almost walking distance from White Bandit apartment. Since White Bandit thinks he knows something about music and playing, it was very interesting to see how Myanmar bands look as live. Album versions White Bandit has already heard and those are not bad at all. It is also interesting that rock music has been underground culture before 2011 but as the country moves towards democracy, this music culture has also risen to public.

Taxi driver wanted to charge 3000 Kyats. That was expected, since there was, to put it mildly, kind of a traffic jam at the hotel. White Bandit paid the ride and walked the rest 200 meters to the hotel. Then White Bandit also found the reason of the traffic jam: another taxi driver was performing U-turn in the middle of full stuck and narrow street. Two guards tried to maneuver the operation in order to minimize damages for the other cars. Typical.

The event was sponsored by Grand Royal. White Bandit calls this liquid as “economy whisky”. You see, there are “economy sausages” and “economy ribs”. By knowing this, one is able to determine what is the meaning of the term “economy whisky”. Grand Royal costs about 2 USD /bottle and it can be consumed on weekdays, if there’s a need. Especially if one drinks it as Thai style: 1/3 glass of whisky, 1/3 glass of cola and 1/3 glass of water.

Festival place was very nice and got even better when sun set a bit after 6 PM. The ticket for this festival cost 8000 Kyats. After purchasing, body check was performed at the gate and after that White Bandit was free to go.

It is always very interesting to compare cultures and habits. At first White Bandit realized, that those Finnish-style idiotic “security guards” with yellow vests do not exist here. There were around 2000 people in this festival and after careful observing White Bandit was able to find 2 – 3 guards among the audience. On the other hand, there were no fights or other problems either. Instead of fighting people were enjoying music. Since Grand Royal sponsored, the only alcohol available was the above described Thai style drink with price 1000 Kyats per bucket.

Whisky bar in changing lights

In other respects, the whole event looked like plenty of people were preparing themselves to peacul Home-Saturday; lot of kiosks selling chips, toys, soft drinks etc. The audience varied from small kids to families, teenagers and also some older people. During this trip White Bandit learned how a black sheep might feel when it is in the middle of the mob of white sheep. Namely, White Bandit was the only foreigner in this event. To be exact, White Bandit is not that white any more, rather it can be said that White Bandit color is pretty close to smoked bacon. However, White Bandit differs always from the environment, at least the height is one differentiating factor. Quite a many times White Bandit had to respond to the questions like where are you coming from and what do you do here. Answers were always the same: coming from Europe and waiting for The Idiots and Wai La. Especially the latter response got people confused.

And then to the main topic being music. There are two bands White Bandit likes very much being The Idiots and Wai La. Both of these have opportunities outside Myanmar if they change the singing language from Burmese to English. The other bands of the event didn’t convince too much, sorry about that.

Next: The Idiots

Very energetic performance

As White Bandit understands, The Idiots has been playing a bit longer time than Wai La, so let’s start with The Idiots. The older songs of this band are more pop than rock. Here’s YouTube link to hit song Chan Khae (Leave It) from the year 2011.

And here’s link to the YouTube playing list to the newest album Khit Thit Kyaut from the year 2016.

Link to the play list: https://www.youtube.com/watch?v=uGlmz-RmWao&index=12&list=PLeZVUJNAF5h-UwozScJIs1jEFOfugtDwt

Something has happened during these years. Songs feel to contain some psychedelic and self destruction ingredients and quite much metal style stuff. As live band, The Idiots is very entertaining, effective and especially the vocalist of the band is very good. No Autotune needed.

Next: Wai La

 Song: Lwal Lwal Lay Ya Khae Tot, beautiful ballad

Wai La has also published a couple of recordings. The previous album was a shot-gun type of mixture of various styles but there were some hit songs. On June 2016 Wai La published new album A Di Pa Ti Hwar and that has been success as a whole. The first radio hit was the first track of the album named as “360”.

Link to play list: https://www.youtube.com/playlist?list=PLeZVUJNAF5h_mT0BDhYw_M_vAhfYPoCTw

What locals have been telling to White Bandit, Wai La songs tell a lot of the guy himself and also there are humorous characteristics included in some songs. For instance, the song “360” proposes quite straightforward that one should gain 360-degree-camera because you’ll get better selfies with that. When this song was played live, White Bandit has never seen so many mobile cameras active within the audience. The band is very professional and uses various instruments also live, not only in recordings. The vocalist is even better on live stage than in recordings.

It’s a matter of the taste, if one likes or not. White Bandit likes both of the bands. Others are free to form their own opinion.

Rockingpoppingballadinggrandroyalistics regards,

White Bandit

55. PEURA AJOVALOISSA

Päivää taas, molemmat rakkaat lukijani!

Valkorosvo pahoittelee päivitystiheyden harventumista. Syynä siihen on uusi toimenkuva, joka on mielenkiintoinen ja haastava. Toimitusjohtajan postille siirtyminen ei ole maailman yksinkertaisin asia.

(c) moottoripuuma.blogspot.com

Tällä kertaa Valkorosvo joutui harkitsemaan parikin kertaa kirjoittaako tästä aiheesta vai ei. Jospa nyt kuitenkin muutaman sanan laittaisi, sillä asia on suomalaisittain yhteiskunnallisessa mielessä erittäin tärkeä, ainakin Valkorosvon mielestä.

Kaikki sai alkunsa, kun Valkorosvo kävi kaverinsa kanssa golfkierroksella ja mukaan liittyi aivan uusi tuttavuus, eräs irlantilainen herrasmies. Tämä kaveri on asunut Malesiassa jo 14 vuotta ja tuntee tämän kulmakunnan kulttuurillisia piirteitä vallan mainiosti. Siinä palloa mudasta kaivellessa ja reikää kohti mätkiessä Valkorosvo keskusteli kyseisen herran kanssa niitä näitä. Yksi hänen kysymyksistään oli varsin pysäyttävä: ”Sinä kun Suomesta olet lähtöisin, miksi sinä täällä olet, koska Suomessa on kaikki niin hyvin?”

Valkorosvo mietti hetken ja vastasi, että niinhän sitä luulisi. Joskus on hyvä ajatella omaa motivaatiotaan tarkemmin. Niin kävi tällä kertaa. Miksi tosiaankin Valkorosvo luuhaa täällä Pikitukkien seassa sen sijaan että olisi raukeana nauttimassa kotilieden lämmöstä?

Jospa voisikin nauttia kotilieden lämmöstä, niin asia olisi vallan erinomainen. Näinhän ei kuitenkaan ole. Valkorosvo vastasi irlantilaiselle pelitoverille, että voisitko miettiä seuraavaa: ”Ajattele yhteiskuntaa, joka on valmis. Niin valmis, että kaikki pyörii rutiineilla, mitään uutta merkittävää ei ole, eikä tule. Ajattele itsesi tähän ympäristöön ja mieti millaista elämäsi olisi?” Vihreän saaren maatakiertävä satelliitti mietti hetken, vetäisi puuvitosella 200 jaardin väylälyönnin ja vastasi: ”Ymmärrän mitä tarkoitat.”

Viimeisimmässä työtehtävässään Valkorosvo on joutunut paljon tekemisiin kahden käsitteen kanssa ollen Yrityksen Missio ja Yrityksen Visio. Samoin Yrityksen Strategia on tullut tutuksi. Yrityksen Missio kertoo miksi yritys on olemassa. Yrityksen Visio puolestaan on maali, mihin pyritään. Yrityksen Strategia määrittelee tavat, miten nykytilanteesta matkataan kohti Yrityksen Visiota.

Pääministeri Juha Sipilä – samoin kuin moni muu viisastelevien kerhon jäsen – on verrannut Suomea liikeyritykseen. Vertauksessa on totta toinen puoli, muttei kaikki. Yrityksen ei välttämättä tarvitse olla humaani ja ottaa huomioon kaikkia tasapuolisesti, valtion kuitenkin täytyy. Liikeyritys ja valtio ovat kuitenkin siinä mielessä samanlaiset, että molemmilla täytyy olla Missio, Visio ja Strategia. Jos nämä puuttuvat, valtio on vähän kuin peura ajovaloissa; jähmettynyt ja toljottaa silmät suurina lähestyvän auton keulaa. Ja niin kuin arvata saattaa, Suomi-niminen peura on parhaillaan pysähtynyt ajovaloihin tuijottaen epäuskoisena ja epätoivoisena törmäyskurssilla olevaa autoa.

Mitä lehtiä lukee ja ihmisiä kuuntelee, Suomen valtion Missio tuntuu olevan nykyään kerätä kaikki ylimääräinen raha pois ihmisten taskuista turhaan pyörimästä. Jopa sakotkin on valjastettu tähän tarkoitukseen. Missiohan se on tuokin. Joskus aiemmin Valkorosvo kyllä muistelee kuulleensa ihan jotain muuta, kun valtion olemassaolon tarkoituksesta on puhuttu.

Vaikka kuinka yrittäisi tulkita, mitä viisastelijoiden kerho monella suulla kertoilee, Visiota ei löydy mistään. Kukaan ei ole valmis kertomaan, millainen tulevaisuuden Suomi on. Tai tarkemmin sanottuna, millainen sen halutaan olevan. Ja kun ei ole Visiota, niin seuraus on ilmeinen: Strategia puuttuu.

Tätä asiaa on toitotettu monella suulla, mutta kukaan puhujista ei ole rohjennut esittää mitään rakentavia ideoita kuinka loikkia pois ajovaloista. Tai, onhan ehdotuksia tehty, mutta mukavuusalueellaan lillivien henkilöiden kuoro on samantien käynnistänyt puuduttavan resitaalin, kuinka väärin taas ollaan tekemässä. Perinteisesti on aina muistettu syyttää Ay-liikettä pysähtyneisyydestä. Varmaan pitänee osittain paikkansa, muttei tämä yksin ammattiyhdistysaktiivien syytä ole. Valkorosvon on pakko myöntää, että suomalainen yritysjohto, valitettavasti, leijuu myös kyvyttömyyden ja avuttomuuden välimaastossa. Usko itseen ja omiin tuotteisiin on pahasti tuuliajolla ja sen myötä suomalaisten tuotteiden markkinointi on jotakin surkean ja säälittävän välimaastosta. Kärjistäen voisi sanoa, että suomalaisen yrityselämän fiilis on: ”Kun Nokia meni, meiltä meni kaikki.”

Koska Valkorosvo ei halua kuulua valittajien kuoroon, niin Valkorosvo laittaa päivityksen loppuun pienen toimenpideohjelman perusteluineen. Viisastelijat voivat vapaasti kommentoida mitä mieltä ovat, Valkorosvon mieli ei siitä muutu, eivätkä mielipiteet.

1.  Eroon eurosta, muttei EU:sta. Kuten jo nykyään uskalletaan jopa asiantuntijoiden suulla sanoa, Suomen täytyy pyristellä itsensä irti poliittiseen uskoon perustuvasta valuutasta, jolla ei ole mitään reaalista vakuutta. Euron kurssia manipuloidaan ainoastaan puhumalla, ja valuutan vahvuus on paljolti riippuvainen Mario Draghin möläytyksistä, ei reaalitaloudesta. EU ja sisämarkkinat ovat tärkeät, mutta niillä täytyy kyetä operoimaan oman finanssipolitiikan kautta. Finanssipolitiikan kontrolli on otettava Brysselistä takaisin Helsinkiin.

Ai miten niin euro perustuu uskoon? Siten niin, että noin 100 maailman valtiota käyttää USA:n dollaria käytännössä toisena valuuttana. Kuinkahan monta maata mahtaa käyttää euroa? Tähän perustuen, jos jompi kumpi valuutoista romahtaa, se on euro, ei dollari.

2.  Lakien määrän optimointi. Käytäntö pitää olla, että yhtä uutta säädöstä kohden pitää poistaa kaksi vanhaa. Tätä kutsutaan normien purkutalkoiksi, joskin sanan nykyinen sisältö on pelkkää puuhastelua siihen nähden mitä sen pitäisi oikeasti olla. Eduskunnan täytyy olla kykenevä tekemään myös lakien mitätöintejä yhtä nopeasti kuin ollaan valmiita luomaan uusia säädöksiä.

Lainsäädäntötouhut ovat edenneet siihen pisteeseen, että uudet säädökset ovat pelkästään älyttömyyksiä ja niitä tehdään, koska pienellä ihmisellä on valtaan päästessään halu jättää kämmenenjälkensä johonkin. Koska mitään järkevää säädeltävää ei ole, niin säädellään sitten älyttömyyksiä. Esimerkkejä on paljon, jokainen katselkoon ympärilleen ja ottakoon opiksi.

3. Julkisen sektorin järkeistäminen. Karkeasti sanottuna: johtoportaista puolet pois, poliittiset virkanimitykset pois ja jäljelle jäävien kompetenssi tarkkaan syyniin. Suomessa on tuhlattu valtavasti veronmaksajien rahaa esimerkiksi suurisuuntaisiin epäonnistuneisiin IT-projekteihin. Syyllinen jumalattomaan sekasotkuun on aina ollut tilaaja, eli julkinen sektori. Toimittaja toimittaa mitä määritellään ja vaaditaan, mutta jos asiakkaan vaatimukset ovat lähtökohtaisesti poskellaan tai muuttuvat jatkuvasti, ei lopputuloskaan voi olla hyvä. Valkorosvo otti IT-asiat tässä esimerkiksi, koska digitalisointi on kuulemma päivän sana.

4. Yritystuet poistoon. Jos liikeidea on tarpeeksi hyvä ja markkinat ns. hollilla, ei tarvita minkäänlaista kainalosauvarahaa. Tämän voisi aloittaa siitä, että julkisilta yhtiöiltä kategorisesti kielletään kaikenlaisten tukien hakeminen. Takavuosina pörssiyhtiöt, Nokia mukaan lukien, olivat aina ensimmäisenä kärkkymässä valtion rahaa.

Jos noita neljää kohtaa kutsuu karkean tason Strategiaksi, niistä on melkko helppo johtaa Visio, mihin päädytään. Finanssipolitiikan ottaminen omiin käsiin johtanee 20-30% devalvaatioon, joka on se Sipilän kaipaama kilpailukykyloikka vientiteollisuudelle. Haittapuolena tällä on, että euromääräiset lainat kasvavat kuten 1990-luvun alussa. Aivan varmaa on, että palkansaajat kärsivät, ellei pankkeja pakoteta ylimenoajan poikkeusjärjestelyihin toisin kuin 1990-luvun alussa. Koska vienti saadaan vetämään, se alkaa kasvattaa työllisyyttä ja pienentää valtion sosiaalimenoja.

Norminpurkutalkoot puolestaan järkeistävät tavallisten ihmisten toimintaympäristöä ja, kummallista kyllä, vähentävät ihmisten ahdistusta. Valkorosvo on aiemmin todennut kirjassaan Valkorosvo ja Pikitukka, että tavallinen suomalainen normipäivänään on jo ennen puoltapäivää tavallisesti rikkonut vähintään kuutta asetusta ja lakia. Eihän tuon tason säätelyssä ole minkään valtakunnan järkeä.

Laskee millä tavalla tahansa ja pyörittää lukuja miten hyvänsä, suomalainen julkinen sektori on äärimmäisen tuhlaavainen ja se kielii siitä, että valta ja vastuu on onnistuttu erottamaan toisistaan lähes täysin. Karmivia esimerkkejä on vaikka kuinka monta. Valkorosvon mieleen ainakin ensiksi tulevat valtakunnalliset terveydenhuollon rekisterijärjestelmät ja VR:n nykyisin jo auttavasti toimiva lipunmyyntijärjestelmä. Kummankin kanssa on veulattu jo melkoisen monta vuotta ja toteutuneet budjetit ovat ainakin kuuusinkertaiset alkuperäisiin suunnitelmiin nähden.

Niin raa’alta kuin se kuulostaa, valtio ei ole se taho, joka yrityksiä rahoittaa. Tässä suomalaisia yrityksiä ja niiden johtajia on huijattu raskaalla kädellä. Voi kait sanoa, että ihmiset ovat huijanneet itse itseään. Valtion kanssa asioidessa rakennellaan pinkka paperia ja asioista täysin pihalla oleva virkamies joko kyykyttää tai antaa suosiollisella tuulella ollessaan rahaa. Jos tämän automaatin kanssa osaa asioida, rahaa tulee, muussa tapauksessa ei.

Aiemmin Valkorosvo mainitsi, että suomalaisella yritysjohdolla on paljon opiskeltavaa. Esimerkiksi: monenko suomalaisen yrityksen johtoporras osaa kertoa yhdellä lauseella, mitä yritys tekee? Entä jos asian tarkempaan esittelyyn annetaan vaikkapa kaksi minuuttia? Itse kukin voi tätä kokeilla, se ei nimittäin ole ihan helppoa. Tähän on kuitenkin pystyttävä, koska se on ensiaskel vakuuttavuuteen. Ja jos on vakuuttava, onnistuu puhumaan puolelleen rahoittajat ja bisneksellä on jatkuvuutta. Samainen harjoitus pätee erittäin hyvin myös markkinointiin: on kyettävä kiteyttämään mitä yritys tekee ja mitä se myy ja millä ehdoin. Kenelläkään ei ole aikaa kuunnella tunnin tai kahden jaarituksia, asia on kyettävä puristamaan pariin minuuttiin. Valitettavan monelta suomalaisyritykseltä tämä on täysin hukassa.

Se Visio? Näillä toimenpiteillä Suomi muuttuu maaksi, joka kykenee kontrolloimaan omia asioitaan ja tuskallisen välivaiheen (joka valitettavasti on pakollinen) jälkeen vähentää rajusti työttömyyttään. Yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa ja osaavat myös markkinoida sekä osaamistaan että tuotteitaan.

Tämän kehityksen seurauksena ihmisillä on myös tavoitteita, joihin pyrkiä. Tavoitteellisuus vähentää ahdistusta ja tekee elämästä mielekästä. Suomi siirtyy toissijaisesta puuhastelusta tavoitteelliseen toimintaan. Suomesta, nykyisin Euroopan Sairaasta Miehestä, voi tulla terveyden perikuva.

Manageriaalismaterialistisin terveisin,

Valkorosvo

54. BREXIT

Hyvää huomenta ja aurinkoista juhannuksen jälkeistä viikkoa molemmille lukijoille,

Koska kerran kaikki muutkin puhuvat päät kommentoivat, kai Valkorosvonkin sitten täytyy. Viimeistään nyt Valkorosvo toivoo, että on käynyt selväksi se, että Suomessa (samoin kuin monessa muussakin maassa) kansaa sumutetaan erittäin asenteellisella tiedonvälityksellä. Tästä Valkorosvo on kirjoittanut useammassakin blogipäivityksessä, mutta laitetaan nyt linkki vaikka tarinaan #26 reilun vuoden takaa. Harvinaisen hyvin sattui silloinen ennustus kohdalleen.

Jos vertailee viikonlopun aikana ilmestyneitä artikkeleita, joita ei voi parhaallakaan tahdolla kutsua ”journalismiksi” – ja tämä koskee muuten aivan kaikkia suomalaisia medioita – käy varsin selväksi, että puolueetonta tiedotusta ei Suomessa enää ole. Ikävää sinänsä. Ja samalla täysin käsittämätöntä. Kuten esimerkiksi:

”Kansa äänesti väärin. Kansanäänestykset pitää ehdottomasti kieltää, koska kansa on niin tyhmää, ettei ymmärrä omaa parastaan. Brittien referendum oli vain neuvoa-antava, ei se ketään sido. Brexit-leirin viesteissä oli vakavia virheitä. Britit ampuivat itseään jalkaan.”

Edellinen kappale oli kooste niistä väittämistä, mitä lehdet ja Twitter viestivät. Twitterissä tällaista moskaa levittivät ne tahot, jotka tavalliset kansalaiset lukevat kuuluvaksi paljon syytettyyn EU-eliittiin. Markkinoilla kävi kuten ennustettiin; ensin tuli romahdus, koska tulos oli yllätys. Taka-ajatuksena ilmeisesti oli, että EU olisi niin voimakkaasti markkinoiden talutusnuorassa, ettei yllättäviä aisanyliloikkia tapahtuisi. Valkorosvo nostaa olematonta hattua briteille, etteivät antaneet EU:n turhan paljon vaikuttaa päätöksentekoonsa. Markkinatkin näyttävät jo Aasian suunnalta alkaen rauhoittumisen merkkejä, kuten odotettavissa onkin. Brexit ei ole finanssimaailman maailmanloppu eikä se asioita edes kovin paljoa muuta, vaikka ainakin suomalaisille niin uskotellaan.

Tämän aamun BBC:n lähetyksessä oli asiasta pitkä keskustelu, jollaisia toivoisi Suomessakin käytävän. Taloudellisesti ajatellen brittien osuus EU:n taloudesta on 17%:n luokkaa. Jos ja kun britit poistuvat EU:n vahvuudesta, EU:n osuus maailmanmarkkinoista pienenee vastaavasti, samoin sen oma budjetti ja varsinaiset EU:n sisämarkkinat pienenevät vastaavasti, mikäli britit suljetaan täysin pois sisämarkkinoilta.

Juuri nyt EU-eliitti tuntee suurta tarvetta rääpiä päätään ja esittää jopa uhkailuja. Tästä kielivät muun muassa yltyvä painostus, että britit jättävät eroanomuksensa heti. Taka-ajatuksena tässä on se, että briteistä halutaan välttämättä tehdä varoittava esimerkki, jotta tulevien vuosien vaaleissa EU-kriittiset ainekset muissa EU-maissa saataisiin vaimennettua. Kas kummaa, ensi vuonna on monia vaaleja, joissa EU/kriittisillä olisi tilaisuus saada äänensä kuuluviin... Miten se sodankäynnin oppi menikään? Jos on ongelmia sisäpolitiikassa, luo ulkopoliittinen kriisi; se yhdistää voimat.

Mikäli EU-eliitti lähtee tälle linjalle, riskit ovat hirmuiset. Tämä ratkaisu voi toimia vain silloin, kun tiedotusvälineet ovat täysin valtaapitävien hallinnassa. Näin ei, kiitos internetin, ole, eikä tule olemaankaan. Se puolestaan pakottaa EU-eliitin ottamaan huomioon vähän muitakin asioita kuin aikaisemmin. Aivan ensimmäinen seuraus lienee se, että sammutetuin lyhdyin jo vuosikausia ajettu liittovaltiokehitys on nyt tiensä päässä. Jos ei ole liittovaltiota, ei myöskään ole sellaista kansojen ylläpitämää ”rälssiä”, joka saisi olla kuin siat vatukossa ja tehdä mitä huvittaa. Tätä rälssiä on vuosikausia huolellisesti rakennettu, mutta nyt taisi käydä kylmät. Satojen eurojen maukkaat lounasvalkoviinit vaihtunevat hieman halvempiin versioihin ja lounaaksi käynee hieman arkisemmatkin vaihtoehdot.

Vaan se Brexit? Kunhan moraalisen närkästyksen pilvi laskeutuu, kaikki varmaan katsovat tosiasioita hieman uusin silmin. Euroopan paras ja tehokkain armeija on Iso-Britanniassa. Brittien saarivaltakunta on myös Euroopan alueen ainoa vakavasti otettava ydinasevalta. EU:n puolustuksesta ja sen heikkoudesta on nau’uttu jo pidemmän aikaa. Jos EU tarvitsee sotavoimia, ei välttämättä kannata potkia brittejä turhan paljoa päähän, sillä vaihtoehdot voivat olla sen jälkeen vähissä.

Kun britit (ja muutkin maat) liittyivät EU:hun, jäivät aiemmat sopimukset voimaan. Suomeksi: jos britit lähtevät EU:sta, se tarkoittaa, että he palaavat tilanteeseen, jossa kaupankäyntiä säädellään ETA-sopimuksen ehdoin. Suomi oli vuosikausia ETA:ssa, eikä sitä tilannetta ole kukaan katastrofiksi Suomessakaan noteerannut. Samalla tavalla toimivat Norja ja Sveitsi. Tullimuurit eivät liene kovin ihmeelliset, koska Suomessakin kalatiskiltä saa norjalaista merilohta. Mitä ilmeisimmin se on tuotettu Norjasta ja se on norjalaisten kalastajien saalista. Hinnaltaan tuo mokoma on edullisempaa kuin suomalainen vastaava.

EU-friikit ovat kovin mustamaalailleet, kuinka kauheaa on tehdä kahdenvälisiä sopimuksia ja kuinka se ei enää onnistu. Miksi ei? On se onnistunut ennenkin. Jokaisella maalla on edelleen osaavaa virkakuntaa, joka on täysin kykeneväistä tekemään sopimuksia jos sellaisia tarvitaan. Vanhat sopimukset ovat edelleen arkistossa ja niitä voi päivittää nykyelämää vastaavaksi, eli homma on paljon helpompi kuin kuvitellaan.

Valkorosvo toivoo, että Brexit pakottaa EU:n palaamaan takaisin juurilleen, eli vapaakauppa-alueeksi mahdollisesti maustettuna päivitetyllä Schengen-sopimuksella vapaan liikkumisen takaamiseksi koskien sekä jäsenmaiden kansalaisia että pääomia. Sen sijaan euro saisi mennä saman tien. Poliittisin tarkoitusperin rakennettu yhteisvaluutta ilman taloudellista pohjaa on johtanut siihen kurjuuteen, mikä Euroopassa vallitsee. Jos joku nyt välttämättä haluaa, euroa voisi käyttää tilivaluuttana, mutta muuten kansalliset valuutat saisi palauttaa takaisin ja EKP olisi se mekanismi, joka suorittaa kansallisten valuuttojen päivittäisen noteerauksen kansallisia valuuttoja vastaan. Tällä mekanismilla olisi vältetty muun muassa kaikki sisäiseen devalvaatioon viittaava touhu, mitä Suomessakin on tehty jo useampi vuosi. Valkorosvo haluaa muistuttaa, että silloin kun valuutta (euro) ei jousta ja vaihtokursseilla ei voi pelata, ainoa joustava talouden tekijä on työvoima. Tästä globalisaation vähemmän mukavasta periaatteesta taitaa olla aika monella jo kokemuksia.

Kansallisvaltiomaisin terveisin,

Valkorosvo

53. ELÄIMELLINEN JUTTU #2

Huomenta taas molemmille lukijoilleni,

Edellisestä eläimiin keskittyneestä päivityksestä jäi pois yksi otus, jota Valkorosvo on ahkerasti tappamassa sukupuuttoon. Kyseessä on yöperhosten heimoon kuuluva Vaatteidenkutistajakoi (lat. Fläscimys Saumatus). Tätä otusta on lähes mahdoton nähdä, mutta sen elintapoihin kuuluu pesiytyä vaatekaappeihin ja yön pimeydessä purkaa esimerkiksi paitojen saumat. Sen jälkeen se syö kangasta pitkään ja hartaasti ja aterioituaan kunnolla se korjaa vaatteiden saumat ennalleen. Tämän otuksen tappamiseen eivät auta mitkään tunnetut hyönteismyrkyt. Ainoa keino on sopeutua ja pienentää kroppaansa liikunnan keinoin. Kaiken maailman syöpäläisiä maailma onkin pullollaan.

***

Kun Suomessa menee etniseen ravintolaan, saa usein syödäkseen bambua. Gloria tästä hommasta on kadonnut, sillä kiinalainen / thaimaalainen / vietnamilainen / turkkilainen / nepalilainen / intialainen / kreikkalainen ruoka on Suomessa jo valtavirtaa. Monikulttuurisuus ei ole suomalainen yksinoikeus, sillä esimerkiksi Thaimaassa eläimet ovat myös varsin monikulttuuritietoisia. 

Tämä insidentti alkoi useita kuukausia sitten, kun kollega lähti viettämään ansaittua pidempää viikonloppua asunnolleen Thaimaahan. Asunnolla kaikki näytti olevan kunnossa; uima-allas liplatteli houkuttelevasti, kaikki ikkkunat olivat ehjiä ja nurmikko vihersi kuten asiaan kuuluu. Matkaseuransa John Walker halusi avautua ja sen jälkeen he lähtivät yhdessä lämmittämään saunaa. Kiuas toimi, joten sähkötkin olivat kunnossa. Ainoa häiritsevä asia oli saunan lattialla lojuva sahanpuru.

Kiukaan lämmetessä kollega tutki vähän tarkemmin mistä sahanpuru mahtaa olla peräisin. Selvisi, että termiittiyhdyskunta oli mieltynyt paikallisittain etniseen ruokaan, eli lämpökäsiteltyyn haapaan. Viikonlopun saunomisesta ei tullut sillä kertaa mitään, sillä paikalle hälytetty myrkytyspartio teki työnsä huolella ja pian saunatila haisi sadan metrin päähän termiittimyrkylle. 

Muutaman kuukauden ajan näytti siltä, että myrkyllinen valomerkki olisi tyhjentänyt tämän etnisen ravintolan, kunnes hiljattain selvisi, että eksoottinen ulkomaanruoka olikin ollut niin hyvää, että termiittiyhdyskunta oli entisestään laajentunut. Ilmeisesti termiittiyhdyskunnassa perheidenyhdistämispolitiikka on lepsua ja kaikki käy.

Näennäisesti kaikki on kunnossa

Termiitti ei ole kooltansa juuri muurahaista kummempi, mutta kovin nälkäinen otus se on. Lisäksi se syyllistyy salasyöppöyteen. Termiitin tuhoja ei juuri näe päälle päin, koska toukat syövät puutavaran sisältä, eivät pinnalta. Kuvien lauteille ei kannnata istua, koska termiittiyhdyskunta on syönyt kaikki tukirakenteet ontoiksi ja laudelaudat samoin. Voipi käydä niin, että istuessaan putoaa samantien puolitoista metriä lattialle perseelleen. Jokainen lauta on niin ontto, että siitä menee sormi läpi, eikä tarvitse edes paljoa painaa.

Sormitesti osoittaa, ettei kuitenkaan taida olla

Näistä lauteista kollega suunnitteli tekevänsä juhannuskokon. Sen ympärillä on rattoisaa tanssia vaikkapa suomalaisia perinnetansseja. Mahtaa paikallisilla riittää ihmettelemistä thaimaalaisessa suviyössä. Pitää vaan pitää varansa, ettei käy kuten Aimolle tuossa Eläkeläisten versiossa eräästä rock-klassikosta.

SAVUA LAATOKALLA

Koska sauna kuitenkin on, sinne pitää saada jostain lauteet. Vaihtoehtoja on jokunen. Bambusta termiitit eivät suuremmin pidä, paitsi että Thaimaassa on yksi termiittilaji joka ei syö muuta kuin bambua. Teak on sen verran kovaa puuta, että sen termiitit jättävät mielellään rauhaan. Myanmarissa teak on halpaa, mutta Thaimaassa taas ei. Betoni olisi aina ajaton vaihtoehto, joskin esteettisesti ja perseellisesti ei ehkä kaikkein paras. 

Joka tapauksessa tämä etninen ravintola kaatuu viikon sisällä raaka-ainehävikin vuoksi konkurssiin. Jos termiitit olisivat uskovaisia, niin viimeistään nyt liperikaulainen termiittipappi saarnaisi tuntosarvet väristen ja suu vaahdossa, kuinka ”apokalypsi kuumine liekkeineen odottaa, kun te jumalattomat olette viettäneet haureata elämää ja syöneet aivan liikaa.” Höpö höpö. Juhannuskokko se on, eikä mikään apokalypsi.

***

Valkorosvon paikallinen pääkirjeenvaihtaja ja erityisavustaja Aimo Pläjäys kertoi myös omista seikkailuistaan myanmarilaisessa pieneläinmaailmassa. Seuraavassa Aimon kertomus osittain täydennettynä.

Kaikki 1980-luvulla ja aiemmin armeijan käyneet muistanevat, kuinka Taistelijan varusteisiin kuului maastoväreillä värjätty muovirätti, jota myös Atomiviitaksi kutsuttiin. Kanta-aliupseerien mukaan se suojasi Taistelijaa säteilylaskeumalta, herpekseltä ja risteilyohjuksen täsmäiskulta. Niin kuin armeijassa kaikkia muitakin asioita, Atomiviitan käyttöä harjoiteltiin myös. Yleensä sen alla kykittiin kesän kuumimpana päivänä tetsarit päällä ja harjoiteltiin muovista maastoutumista aina pari tuntia kerrallaan. 

Vaihtelun vuoksi välillä opiskeltiin, kuinka suomalainen Taistelija pudottaa matalalla lentävän hävittäjän ihan perusmallin rynnäkkökiväärillä, kaliiperi 7.62, eli sama kuin hirvikiväärissä. 

Hiostavalla männikkökankaalla kajahtelivat aliupseerien ohjeistavat komennot tyyliin: ”Suko 300 m! Leko 100 m! Heko 50 m!” Tradition mukaan, ja säästääkseen köyhän sotavaltion (paukku)patruunavarantoja, Taistelijat tietenkin vastasivat epäsointuisessa kuorossa: ”Laukaus! Laukaus! Sarrrrrja!”

Aimo halusi lisätä tuohon aliupseerien litaniaan vielä yhden elementin ollen ”Lepakko 1 m!” 

Kimmokkeena moiseen lisäykseen toimi eräs synkeän pimeä monsuuni-ilta, kun Aimo laittautui makuulle legojen putsauksen jälkeen. Valojen sammuttua joku kutittti korvasta ja tämä joku oli vähän isompi kuin hyttynen. Aimo pisti valot takaisin päälle ja näki kuinka lepakkko kiersi kattokruunua ja teki lähes yliluonnollisia suunnanmuutoksia suoraan lennossa.

Ystävällisenä ihmisenä Aimo kokeili josko vanha ”lävet auki ja toivotaan parasta” -keino tepsisi ja Pikitukka-Batman ymmärtäisi suoria Yangonin kosteaan yöhön. Ei tepsinyt. Lepakko on muuten mukava otus, mutta se kantaa lähes kaikkia mahdollisia tauteja, joten siitä oli päästävä eroon.

Niinpä Aimo otti paksun sanomalehden ja kääri sen rullalle. Valkorosvo ei ollut näkemässä itse suoritusta, mutta oletettavasti kämpässä huidottiin enemmän kuin hyttysen tapon MM-kisoissa. Tunnin huhtomisen jälkeen erikoisreportterimme mieleen palautuivat muinaiset SA Int -opit: tähdättäessä liikkuvaan kohteeseen Taistelijan on otettava sopivasti ennakkoa. Eipä aikaakaan, kun lepakko hävisi taistelun.

Batman begins, Batman returns, Batman ends (c) Erityisavustaja Aimo Pläjäys

 Kenenkään maailmanparantajan ei kannata olla huolissaan Batmanin kohtalosta. Kuten Myanmarissa kaikkia eläimiä: silloin kun niitä on, niitä on tuhansittain. Joskus kun Valkorosvo jaksaa valvoa pidempään kuin iltayhdeksään, näitä Batman-parvia saattaa nähdä lentelemässä sinne tänne, kun ne käyvät joukolla ihmettelemässä seutukunnan ainoata toimivaa katulamppua.

***

Lopuksi Valkorosvo ihan vertailun vuoksi laittaa tarinan suomalaisen pääkaupunkiseudun kehyskunnan eläimistöstä. Teksti on vuodelta 2007 ja julkaistu alun perin Keski-Uusimaa -lehdessä.

Keski-Uusimaa on rikasta aluetta myös luonnoltaan. Niin rikasta, että kannattaa luoda lyhyehkö katsaus paikalliseen faunaan. Floorahan tällä alueella muodostuu jättiputkista, parturoiduista nurmikoista ja pohjaveteen asti kalutuista sorakuopista.

Koirankakkavalitin (lat. Urputus Sontius) on muodoltaan, näöltään ja kooltaan epämääräinen ja esiintyy runsaslukuisena erityisesti keväisin siitepölymyrskyjen aikaan. Koirankakkavalitinta ei nimestään huolimatta tunnista voimakkaasta hajusta, vaan sanomalehtipaperin ylenmääräisestä kulutuksesta. Lajin esiintymät ovat yleensä paikallisia, mutta laajalle levinneitä.

Koirankakkavalittimeen törmää useimmiten taajamissa. Luonteeltaan Koirankakkavalitin on sosiaalisneuroottinen, eli se viihtyy parhaiten joko itsensä tai lajitoverinsa seurassa.

Suomen kaupungistuessa Kaavoitusurputin (lat. Corttelii Valittaus) etsiytyy taajama-alueiden kotiliesien lämpöön. Kaavoitusurputtimen ulkoiset tuntomerkit ovat epämääräiset kuten Koirankakkavalittimenkin. Laji on älyllisesti melko kehittynyt, mutta voimakasta taantumusta on havaittavissa, mikäli lajin yksilö saa Poliittisen Kärpäsen (lat. Iticca Coplaus) pureman. Tällöin Kaavoitusurputin käyttää hiljalleen vähenevää älykkyyttään usein ympäristölle tuhoisasti. Kaavoitusurputin on luonteeltaan sosiaalinen ja viihtyy laumoissa, varsinkin Poliittisen Kärpäsen pureman jälkeen. Mikäli Poliittisen Kärpäsen purema jää hoitamatta, Kaavoitusurputin saa helposti lausuntokouristuksen ja oireilee sanomalehtikirjoituksina tai voimakkaana ärhäköintinä.

Historiallinen Voivotin (lat. Roju Iciaikanen) on arka ja omissa oloissaan viihtyvä. Usein sen ulkoisena tuntomerkkinä toimivat silmälasit. Historialliseen Voivottimeen saattaa törmätä erilaisissa tapahtumissa, varsinkin jos tapahtuma liittyy jotenkin menneeseen aikaan. Yleensä Historiallinen Voivotin ääntelee menneisyyden ääniä, mutta innostuessaan se saattaa olla hyvinkin tarmokas ja pyrkiä tekemään itsellensä pesintäkolon ikiaikaiseen, vähintään sata vuotta vanhaan malliin. Historiallinen Voivotin viihtyy taajamien liepeillä ja on tavattaessa harmiton, mutta laajemmalle levitessään kiusallinen. On olemassa ennakkotapauksia, joissa Historiallisten Voivottimien laaja esiintymä on onnistunut jopa muuttamaan yhteiskuntarakennetta.

Yleisvinkujaan (lat. Alati Valittaus) voi törmätä melkein missä tahansa. Sen ääntelyä ei ole toistaiseksi onnistuttu yksilöimään, mutta varmoja havaintoja on juna-aikatauluista, kännykänkäytöstä, kotihoidontuesta ja Karjalan palautuksesta. Juuri ääntelyn monimuotoisuus tekee Yleisvinkujan tunnistamisen niin vaikeaksi. Yleisvinkujaa voi verrata tuhannnella eri äänellä inisevään hyttyseen; yhtä yleinen, yhtä vaikea tunnistaa sekä yhtä helppo hoitaa pois häiritsemästä. Yleisvinkuja on lajikkeena levinnyt kautta Suomen, mutta suurempien esiintymien epäillään olevan taajamissa. Yleisvinkujan runsas populaatio saattaa aiheuttaa epämääräisiä oireita, kuten ärtymystä, kutinaa ja stressiä.

Kaunainen Kolumnisti  (lat. Vinoilus Härsciys) on hieman harvinaisempi laji, joka on tunnistettu valtakunnan korkeinta johtoa myöten. Kaunainen Kolumnisti ei erotu ympäristöstään ja on siksi hankala paikallistettava. Joitakin epävarmoja alueellisia havaintoja on kuitenkin tehty. Kaunaisen Kolumnistin tunnistaa parhaiten jätöksistä, joita voi satunnaisesti löytää erilaisten lehtien palstoilta tai jopa blogeista. Usein jätökset ovat suhteellisen tuoreita ja aromikkaan kitkeriä.

Asiasta viidenteen, suomalaisessa politiikassa on otettu edistysaskelia kiky-sopimuksen myötä. Nyt on tarjolla jopa vaihtoehtoja:

Kuvan (c) J. Sihto

Animaalisin terveisin,

Valkorosvo

52. ELÄIMELLINEN JUTTU #1

Päivää taas molemmille lukijoille!

Jokin aika sitten Valkorosvoa alkoi ärsyttää aika tavalla, kun lärvikirjassa sekä tutut että toverit jauhoivat politiikkaa. Hirmuinen parku ja valitus täytti tapahtumastreamin. Tunkkaisesta ja ummehtuneesta ruikutuksesta ilman minkään valtakunnan parannusehdotuksia ei ainakaan olo parantunut, joten Valkorosvo ryhtyi vastaiskuun. Mitä enemmän poliittista tauhkaa ilmestyi uutisvirtaan, sitä ahkerammin Valkorosvo jakoi hellyyttäviä kissa- ja koiravideoita asioita hieman tasapainottaakseen. Käytäntö osoittautui hyväksi ja taitaa jatkua hamaan tulevaisuuteen. Onpahan uutisvirrassa sitten jotain mielenkiintoistakin seurattavaa.

Ihan otsikon mukaan, Valkorosvo tarinoi tällä kertaa eläimistä. Niitä on hauska seurata ja Myanmarissa on aika tavalla eksoottisiakin tuttavuuksia. Kaikkein parhaiten paikallisesta eläimistöstä saa kerrottua, kun kertoo ihan tavallisesta päivästä. Aina jos löytyy kuva, se on liitetty oheen.

Aamuyöstä Valkorosvo saattaa heräillä silloin tällöin paksujen verhojen seasta kuuluvaan tiksutukseen. Gekkohan se siellä. Lihasvoimainen hyttyspyydys on muuten hyödyllinen otus, mutta toisinaan se naksuttaa tarmokkaasti ilmoittaakseen reviirin kavereilleen. Vajaan 10 sentin mittainen lisko imukuppivarpaineen majailee sekä sisällä että ulkona. Toisinaan sen löytää myös keittiön kaapista. Aika monena aamuna on gekolle tullut kiire, kun Valkorosvo avaa kaapin ja ottaa kahvintekotarpeet esiin.

Pullamössögekko joka oli esillä aiemmassa kirjoituksessa. Kuvan (c) Erityisavustaja Aimo Pläjäys

Eläimet eivät suinkaan lopu tähän. Buddhalaisessa maassa kun ollaan, eläimet ovat mokomat oppineet, että he ovat mukamas tasa-arvoisia. Lähes joka aamu noin viiden sentin mittaiset pitkäsarviset torakat painuvat nurkkiin piiloon, kun Valkorosvo tassuttelee keittiöön. Toisinaan joku epäonnen soturi tipahtaa pöydältä lattialle selälleen ja jää siihen sätkimään; tämä veliveikkonen ei pääse itse siitä ylös. Nämä yksilöt Valkorosvo lähettää myrkkysuihkauksen myötä torakoiden taivaaseen.

Valkorosvo on aina ihmetellyt mikähän tämänkin elävän tarkoitus ekosysteemissä oikein on

Kahvin poristessa pitää tietysti tehdä vähän särvintä, joten ei muuta kuin tarpeet esiin jääkaapista. Leivän tekeminen alkaa siitä, että täytyy kiistellä muurahaisten kanssa reviiristä, ne kun ovat keksineet leikkuulaudan olevan kovin hyvä paikka parveiluun. Muurahaisparvi pelmahtaa karkuun, mutta vain vähän matkan päähän. Leipä ja voi ei niille kelpaa, mutta Valkorosvo joutuu kiistelemään saman lauman kanssa siitä, kenellä on oikeus syödä ensin juustoa. Myös jugurttiin sotkettavat marjat kiinnostavat molempia osapuolia.

Aamuna muutamana Valkorosvo oli nautiskelemassa kahvista ja tupakasta ulkorappusilla. Silloin portin vieressä kasvavasta lehtevästä puusta kuului ankaraa kahinaa. Naakat rähisivä aikansa ja yhtäkkiä jotain tipahti pihan vihreäksi maalatulle betonille. Ensi alkuun se näytti oksalta, mutta tarkemmin katseltuna kyseessä olikin kameleontti. Valkorosvo meni lähemmäksi juttelemaan ja ruskean värinen otus alkoi pikkuhiljaa muuttaa väriään; ensin naama ja sitten yläkroppa muuttui yhtä vihreäksi kuin sementoitu piha. Kameleontti kuunteli aikansa Valkorosvon höpinää ja lähti sitten lätkimään. Ilmeisesti se etsiskeli parempaa seuraa.

Pihapuissa näitä samanlaisia otuksia hilluu muutama. Ohessa kuva yhdestä öttiäisestä, joka jäi jopa poseeraamaan puunkylkeen kuvanoton ajaksi. Tässä otuksessa on vähän kroppaa ja paljon häntää, kokonaispituus on kolmenkymmenen sentin luokkaa.

Ilme kertoo kaiken: "Ai että minä olen kaunis... Taidan olla Seppo Hovi"

Mikä lie citylisko johon Valkorosvo törmäsi kerran päiväkävelyllä

Tämän blogin ensimmäisissä kirjoituksissa Valkorosvo mainitsi, että Myanmarissa on paljon käärmeitä. Tämä on totta. Lähes jokaisella golfkierroksella näkyy jonkinlainen soiro, jolla on kova kiire karkuun. Mailatyttöjen mukaan nämä ovat sellaisia semimyrkyllisiä, eli henki ei puremasta lähde, mutta kipeäksi tulee varmasti.

Käärmeitä voi löytyä mistä tahansa. Tällainen pikkuinen, vajaa 20-senttinen otus luikerteli Valkorosvon residenssin pihalla taannoin. Tämän ei pitäisi olla kovin myrkyllinen ja aika rauhalliselta tuo muutenkin vaikutti.

Eipä juuri isoa kastematoa kummempi

Vaarallisempia otuksia metsästetään maaseudulla kahdesta syystä: vaarallisimmat otukset halutaan pois riisipelloilta puremien takia ja toisekseen, välittäjät maksavat kohtuullisen hyvin, jos oikein vaarallisen käärmeen saa kiinni elävänä. Siitä saa tehtyä vastamyrkkyä. Voisi kuvitella, että vaarallisemmat otukset, kuten vaikkapa kobra, eivät viihtyisi ihmisten keskellä. Väärin. Kyllä ne viihtyvät oikein hyvin Ei niitä kaduilla näe, mutta katujen varsilla olevat lehtikasat tai houkuttelevan vihreät niityt ja muut vastaavat paikat ovat näiden käärmeiden kuninkaiden valtakuntaa. Ei ole välttämättä maailman paras idea lähteä kävelemään hoitamattomaan ruohikkoon varvassandaalit jalassa. Ihan samasta syystä maaseudulla risumajoja muistuttavat asumukset ovat aina tolppien nokassa; käärmeet eivät silloin kiipeile sisään häiritsemään yöunia.

Koska kumpikaan lukija ei usko, että käärmeet viihtyvät Yangonin alueella 5 miljoonan ihmisen seassa, niin Valkorosvo laittaa oheen kuvan. Tietoliikenne voi olla joskus vaarallista. Kuvassa on erään myanmarilaisen operaattorin tukiaseman sähkökaappi Yangonin kaupunkialueelta.

Nyt on syytä siirtyä kauemmas ja pysyä siellä, paitsi jos sattuu olemaan mungo

Ruskea, pulleapäinen tasavirtakaapeli on valmis hyökkäämään ja tässä vaiheessa on asentajan syytä pitää hieman pidempi kahvitauko. Kobralla on valtamerilaivan kokoinen ego ja se ei väistä, vaan hyökkää pienimmästäkin syystä. Varsinkin monsuuniaikaan nämä otukset hakeutuvat hieman kuivempiin paikkoihin aikaansa viettämään ja silloin on syytä olla varovainen avatessaan ulkona olevia rakennelmia, kuten esimerkiksi sähkökaappeja.

Jostain kumman syystä myanmarilaisissa hotelleissa tarjoillaan aamiaisella paahtoleipää, joka on makeaa. Valkorosvon mielestä se karmean makuista sotkua, mutta siitäkin joku tykkää. Monen hotellin pihalla on allas, jossa lymyää melkoisen kokoisia karppeja. Karppeja muuten kasvatetaan temppeleissä munkkien toimesta ja jotakin tekemistä noilla fisuilla on uskonnon kanssa, siksi niitä löytyy monesta paikasta. Karpit pitävät makeasta paahtoleivästä ja jos haluaa saada aikaan pienimuotoisen kalamellakan, kannattaa napata pitko leipää hotellin aamiaispöydästä ja alkaa silputa sitä suoraan lammikkoon. Silloin käy näin:

LEIPPÄ! LISÄÄ LEIPPÄ!!

Tasapuolisuuden vuoksi Valkorosvo laittaa tähän loppuun muutaman kuvan koti-Suomesta. Valkorosvon kotikylässä, Jokelassa, oli aikoinaan monta tiilitehdasta. Niiden käytöstä poistetut savenottopaikat ovat sittemmin muuttuneet lammiksi ja Jokelassa lampia on joka puolella, myös kylän keskustassa. Vuosia sitten joutsenet keksivät, että lammet ovat hyviä pesimäpaikkoja ja siitä lähtien ne ovat tulleet joka kevät pesimään.

Tässä muutama kuva ehkä kuuluisimmasta joutsenparista perheineen. Nämä tuovat joka vuosi pesueensa uimakouluun kylän keskustaan. Tuusulan symboli saattaa olla tammenlehti, mutta Jokelan kylän symboli on ehdottomasti joutsen. 

Kaikkien joutsenkuvien copyright = Jouko Vuori, kylän ansioitunut luontokuvaaja.

(c) Jouko Vuori

(c) Jouko Vuori

(c) Jouko Vuori

(c) Jouko Vuori

(c) Jouko Vuori

Eläimellisin terveisin,

Valkorosvo

51. NELJÄS SUURVALTA JA SUURI SUUNNITELMA

Hyvää aamupäivää,

Image-lehden (image.fi) sivuilla julkaistaan useampaa blogia. Yksi kuuluisimmista on Uuninpankkopoika Saku Timosen blogi. Usein Saku Timonen kirjoittaa ihan viisasta tekstiä, mutta toisinaan hän sortuu aikamoisiin ylilyönteihin. Saku Timonen on moneen otteeseen muistuttanut, kuinka pitää ottaa asioiden taustoista selvää ennen kuin kirjoittaa. Oman neuvon seuraaminen voisi olla toisinaan hyväksi. Brysselin terrori-iskujen jälkeen kirjoitettu päivitys kyseisessä blogissa on hieman kyseenalaista ulvontaa susikuorossa. Valkorosvon kannalta katseltuna erikoiseksi asian tekee se, että tähänkin päivitykseen on jotenkin onnistuttu ujuttamaan tuo ah aina niin yleispätevä rasistivalitus ja ”persujen selkäytimestä” tulevat twitterioksennukset. Blogin uskottavuuden kannalta voisi myös olla parempi, ettei ainakaan kovin ahkerasti viljeltäisi sanoja tyyliin ”roskajulkaisu” ja muuta vastaavaa. Asiallisuuteen pyrittäessä asiallinen kieli on parempi väline kuin alkaa kovin alleviivaileva mustamaalaaminen.

Vaan sattuuhan näitä ylilyöntejä, kun tuohtumus ottaa ylivallan. Toisinaan kuitenkin voisi olla parempi pitää sometaukoa ennen kuin alkaa kirjoitella ihan mitä sattuu. Sen vuoksi Valkorosvokaan ei tuoreeltaan ole ollut esitelmöimässä Islamilaisen Kalifaatin tekemisistä ja Brysselin tragediasta. Mutta nyt on aika laittaa muutama sananen tästäkin aiheesta nettikansan ihmeteltäväksi.

Edellisessä blogipäivityksessä Valkorosvo kyseli, miksei Islamilaisen Kalifaatin tekemisiä ole analysoitu suomalaisessa mediassa? Syyt ovat varmaan moninaiset, mutta kun kunnon analyysia ei kuulu, niin Valkorosvo koettaa valottaa asiaa hieman. Lisää tekstiä löytyy Sande Parkkosen blogista, jos jompi kumpi lukijoista kokee asian kiinnostavaksi. Valitettavasti osa linkitetyistä lähteistä ei ole suomenkielisiä, joten kannattaa harjoitella vähän rallienglantia vaikka sanakirjaa apuna käyttäen.

Tämänaamuisessa kirjoituksessaan Helsingin Sanomat näyttää, että taustatyötä osataan tehdä, mutta vähän puolitiehen oli analyysi jäänyt. Samaten terrori-iskuille oli saatu analyysin tuloksena melko erikoinen syy.

Hiljattain Ilta-Sanomat kyseli toimittajansa suulla, että olemmeko sodassa? Vastaus on: kyllä. Nykyään sodat ovat vain toisenlaisia kuin aikanaan. Sotaa käydään kulisseissa ja valtaosa operaatioista perustuu harhautuksiin ja soluttautumiseen. Entisaikain rintamasodankäynti on muuttunut sissisodankäynniksi, jossa ei ole minkäänlaisia rehellisyys- tai kunniasäännöksiä. Geneven sopimuksen teksti on hyvin käypää – vessapaperiksi. Yksi asia on kuitenkin vanhassa ja uudessa sodankäynnnissä sama: sodan aloittava osapuoli haluaa saada valtaa, pinta-alaa, omaisuutta, luonnonvaroja, tai Hitlerin ilmaisua käyttääkseni ”elintilaa” (Lebensraum).

Islamilainen Kalifaatti syntyi USA:n epäonnistuneen Irak-politiikan raunioista. Naomi Klein käsittelee kattavasti tätä aihetta kirjassaan ”Tuhokapitalismin nousu”. Ja kuten Helsingin Sanomissa todettiin, USA:n Irakissa toimineista kidutuskeskuksista nousivat radikalisoituneet ainekset, jotka nykyään toimivat Islamilaisen Kalifaatin johtoportaassa. Ajatus Islamilaisesta suurvallasta oli elänyt jo aiemmin ja sillä on historialliset perinteet. Aiemmin tuo tunnettiin Ottomaanien valtakuntana, joka sittemmin tuhoutui tunnetuin seurauksin. Eli samalla tavalla kuin USA, Kiina ja sittemmin Venäjä ajattelevat itseään suurvaltoina, samoin toimii myös Islamilainen Kalifaatti.

Yksioikoisessa some-keskustelussa Islamilainen Kalifaatti esitellään pelkästään kiihkouskovaisena joukkona muslimityperyksiä. Sitä ei kannata tehdä, sillä Islamilaisen kalifaatin johtoporras on hyvinkin sivistynyttä, vain tarkoituksella brutaaliksi tehty ulkokuori hämää. Täydelliset typerykset eivät saisi valtaamallaan alueella aikaiseksi yhteiskunnallista järjestystä, omia lakejaan ja viranomaistoimintaa siinä laajuudessa kuin jo nyt on tehty. Samoin typeryksiltä ei onnistuisi median hallinta ja propagandan hyväksikäyttö siinä laajuudessa ja niillä keinoin kuin Islamilainen Kalifaatti parhaillaan tekee. Aina voidaan keskustella siitä, ovatko lait oikeita, toimivatko viranomaiset oikein jne., mutta olennaista tässä on se, että Islamilainen kalifaatti pystyttää valtaamillaan alueilla järjestäytynyttä yhteiskuntaa, jossa sovelletaan islamilaista lakia. Demokratia -sanaa ei voi eikä kannata sotkea samaan lauseeseen, pikemminkin voisi puhua ääri-islamilaisesta maailmanjärjestyksestä.

Islamilaisen Kalifaatin mielihalut ovat olleet länsimaiden tiedossa jo vuodesta 2005. Tästä linkistä löytyy kuvaus toimenpideohjelmasta, joka alun perin on julkaistu ensimmäisen kerran Der Spiegel -lehdessä. Toimenpiteet on jaettu seitsemään vaiheeseen ja juuri nyt ollaan menossa vaiheissa 5 ja 6. Tavoitteena on saada aikaan islamilainen suurvalta vuoteen 2020 mennessä. Eurooppalaista hyväuskoisuutta osoittaa se, että oikeastaan mitään näkyvää ei ole tehty eli valmistauduttaisiin selväsanaisesti esitettyyn uhkakuvaan. Voi olla, että kulisseissa tiedustelupalvelut ovat tehneet jotakin, mutta julkisesti näkyvät teot ovat olleet kovin vähäisiä. Siis: EU:n kansallisuuksia ei ole edes haluttu saattaa tietoiseksi mahdollisesta tulevasta kriisistä.

Islamilaisen Kalifaatin suuri lajentumissuunnitelma. Alueet perustuvat Ottomaanien valtakuntaan laajennettunaPohjois-Afrikan alueilla sekä Intialla ja muutamalla muulla aasialaisella valtiolla.

Kartan mukaisesti on aivan perusteltua kysyä, miksi Islamilainen Kalifaatti terrorisoi muuta Eurooppaa, jos heidän haluamansa alueet Euroopan suunnalla rajoittuvat Turkkiin, Kreikkaan, entisen Jugoslavian alueeseen ja Espanjaan? Vastaus on puhtaasti taktinen. Jos Islamilainen Kalifaatti on asettanut EU:n vihollisekseen, silloin tietenkin pyritään lamauttamaan vihollisen johtokeskukset, eli käytännössä kolme manner-EU:n merkittävintä kaupunkia ollen Pariisi, Berliini ja Bryssel. Roomalla on lähinnä uskonnollisen symbolin merkitys. Hyökkäämällä vihollisen johtokeskuksiin aiheutetaan mahdollisimman paljon vahinkoa, hyödynnetään yllätysmomenttia ja aiheutetaan pelkoa; ”jos me emme täällä Euroopan ytimessä ole turvassa, niin missä sitten?” Ei mitään uutta auringon alla: Hitler sovelsi samaa periaatetta Moskovan suhteen, mutta epäonnistui. Länsimaat sen sijaan onnistuivat ja Berliinistä ei jäänyt jäljelle juuri mitään.

Tuhot, uhrit, yllätys ja pelko horjuttavat EU:n muutenkin huteria rakenteita ja saavat maat vetäytymään erilleen. Tämä kehitys on jo alkanut, kun eräät maat aitaavat rajojaan. Kun EU:n yhtenäisyys on saatu rikottua, yksittäiset EU-maat ovat helpompia saaliita Islamilaiselle Kalifaatille.

Valkorosvo mainitsi jokunen kappale aiemmin, että Islamilainen Kalifaatti käyttää toiminnassaan sissisodan periaatteita. Islamilainen Kalifaatti soveltaa samaa taktiikkaa kuin suomalaiset kaukopartiomiehet aikoinaan vihollisen selustassa toimiessaan. Tai ranskalainen vastarintaliike soluttautuessaan saksalaiseen miehityshallintoon. Islamilaisen Kalifaatin sabotaasitekoihin koulutetut taistelijat soluttautuvat Eurooppaan pakolaisvirran seassa ja hyödyntävät sisämarkkina-alueen avoimia rajoja, kun asettautuvat mahdollisten sopivien kohteiden läheisyyteen. Mitä enemmän pakolaisia kohdealueella on, sitä helpompaa on naamioitua ”yhdeksi monien joukossa” ja odottaa sopivaa hetkeä.

Ennen Schengen -sopimuksen aikaa maahantullut ja pakolaisstatusta haluava pysyi juuri siinä maassa, missä hakemusta käsiteltiin. Silloin tilanne oli hallinnassa ja tulijoiden tarkoitusperistä sai helpommin selvää. Nykyisen Schengen -vapauden vallitessa pakolaisstatusta haluava pystyy (vaikkei saisi) muuttamaan maata Schengen -alueella ja eurooppalaisen hövelismin mukaan vahinko kiertää niin kauan, kunnes joku sille jotakin tekee. Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa Ruotsin taannoinen toiminta, kun pakolaisille järjestettiin kauttakulkumatka Suomen rajalle Haaparantaan. Koska näillä ihmisillä ei ole biometrisiä passeja tai papereita ollenkaan, viranomaiset kadottavat hyvin äkkiä tiedon henkilöiden todellisista olinpaikoista. Jos kyseessä on tavallinen hätää pakeneva ihminen, asialla ei ole niin suurta väliä, mutta jos kyseessä on soluttautuja, asia on paljon huolestuttavampi. Tämän liikehdinnän jälkeen viranomaiset tietävät, että mahdollinen terroristi on jossain päin Eurooppaa, mutta missä?

Eurooppa on alkanut vihdoin herätä todellisuuteen. Ikävää sinänsä, että herätyskelloina toimivat Pariisin ja Brysselin tapahtumat. Vaan monesti politiikka on sellaista, että vasta ”riittävä” määrä ihmisuhreja saa aikaan muutoksia ja synnyttää todellisen keskustelun tai pakottaa ryhtymään toimenpiteisiin. Tiedustelupalvelut ovat astuneet ulos luolistaan ja kertovat, että Euroopan alueella olisi noin 400 potentiaalista Islamilaisen Kalifaatin taistelijaa. Tätä tietoa ei voi varmentaa, mutta määrä saattaa olla tuota suurempi. Leikitäänpä hieman ajatusleikkiä. Jokaiseen terrori-iskuun voisi kuvitella tarvittavan 2 taistelijaa à 400 /2 = 200 mahdollista iskua. Kiitos hyvän viranomaisten tiedustelutoiminnan, näistä onnistutaan estämään 90% à 20 iskua ei voida estää. Brysselissä näitä tapahtui 2 kpl. 18 on vielä jäljellä. Valkorosvo ei halua jatkaa mielikuvittelua pidempään. Jokainen voi itse arvioida kuinka monta uhria saattaa vielä pahimmassa tapauksessa tulla.

Kuten Valkorosvo on aiemmissa teksteissään monta kertaa sanonut, suomalainen rasismi-suvakki -keskustelu on sinällään aika hupaisaa ja sen lisäksi nykypäivänä todella pahasti sivuraiteella. Edellä kerrotut asiat voi jokainen englantia ymmärtävä helposti tarkistaa ja Valkorosvo laittaa lopuksi muutaman linkin, joista voi aloittaa, jos ei blogitekstiä usko.

Jos rajoilla ovat nyt ovet sepposen selällään, niin kannattaisi laittaa ne rakoselleen ja palkata paremmat portsarit vahtimaan kuka on tulossa. Toinen vaihtoehto saattaa olla hyvin pian Suomessakin totta: kaduilla pasteerailevat sotilaat kovat piipussa niin kuin nyt jo keski-Euroopassa on. Valkorosvo huomasi tämän lomaillessaan muutama viikko sitten Espanjassa. Sotilaiden valvonta oli hyvin näkyvää lentoasemilla, vaikka rynkkyä kohtalaisen rennosti vielä kannateltiinkin.

Blogipäivityksessä #47 Valkorosvo käsitteli USA:n roolia ja friedmanilaisen maailmanjärjestyksen tavoitteita. Kuten kävi ilmi, jenkit ovat taitavia keksimään iljettäviä aseita, ja tarkoitus usein pyhittää keinot. Näyttää siltä, että Islamilainen Kalifaatti on USA:n työkalu, jolla saattaa Eurooppa sekasortoon. Kuten on käynyt ennenkin, jenkit eivät saa aseitaan pysymään kurissa ja seuraukset voivat olla ennalta-arvaamattomat. On hyvin todennäköistä, että Islamilaisen Kalifaatin johtoportaalla on hieman eri agenda kuin Washingtonissa on ajateltu. Silloin jenkkien kavereista tulee vihamiehiä ja välienselvittely saattaa tapahtua Euroopan maaperällä.

Linkkejä luettavaksi:

Saudi-Arabia Islamilaisen Kalifaatin takapiruna (Haaret’z /Israel)

Amerikkalaiset kouluttavat Islamilaisen Kalifaatin joukkoja (WND /Australia)

Amerikkalaiset kouluttavat Islamilaisen Kalifaatin joukkoja (Reuters)

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIAkantaa kortensa kekoon (Australian National Review)

Islamilaisen Kalifaatin taistelijoiden vaatehuolto pysäytettiin Espanjan poliisin toimesta

PS.

Aasian suunnalla on monessa paikassa tapana, että matkalaukut läpivalaistaan ennen kuin pääsee edes sisään lentoasemalle. Kannattaisikohan samaa tapaa alkaa soveltaa Euroopassa?

Normipäiväterveisin,

Valkorosvo