29. 7. JA 8. MAILI

Matkakertomuksia, osa #3, olkaapa hyvät...

Viime viikonloppuna Valkorosvo oli pelaamassa golfia ja huomasi, että ihmisten lisäksi erehtyväisiä ovat muutkin. Tällä kertaa kyse oli varpaista. Valkorosvon oikean jalan pikkuvarvas oli sitä mieltä, että hän tutustuu isänmaahan tarkemmin. Kävikin niin, että Valkorosvon oikeasta pikkuvarpaasta tulikin mamu, eihän isänmaata ollut mailla halmeilla.

Koska Valkorosvon vaihtotase on reippaasti ylijäämäinen, päätti Valkorosvon valtioneuvosto esittää maahanmuuttoaktiviteettien rahoitukseen suunnattua ylimääräistä budjettia, joka myös yksimielisesti hyväksyttiin. Niinpä Valkorosvo meni, maahanmuuttoa tukeakseen, kauppaan ja osti 38000 Kyatilla uudet kengät. Oppositio loisti vaikenemisellaan; eihän tässä otettu edes velkaa...

Paikalliset kulkuvälineet

Huomenna on tarkoitus pelata golfia, joten tänään kengät piti sisäänkävellä. Yangonin pisin katu on Pyay Road, joka halkaisee kaupungin kahtia pohjois-etelä –suunnassa. Katu on niin pitkä, että taksikyytejä kysellessä pitää puhua kadun nimen lisäksi monenko mailin päässä kyseinen paikka on keskustasta. Esimerkiksi Yangon International –hotellin osoite taksikielessä on ”Yangon International Hotel, 7 Mile”. Valkorosvon majapaikka on 8.5 mailin nurkilla, Ocean –ostoskeskus isoine ruokakauppoineen on 9 mailin paikkeilla, samoin lentokenttä, ja 10. mailin kohdalla on hyvä kiinalaisravintola. Jos rakennustarvikkeita halajaa, niin 11. mailin kohdalla on liikkeitä kylliksi siihen tarkoitukseen. Valkorosvon pääasiallinen työntekopiste luuhailee puolestaan 6. mailin nurkilla.

Kenkien sisäänkävelyksi Valkorosvo päätti palloilla 7. ja 8. mailin alueella, jossa turisteja ei juurikaan näy, varsinkaan jos poikkeaa pääreitiltä vähän sivummalle. Lämmintä paikallismatkailun alkaessa oli noin 35 astetta, joten varustus reissulle oli kevyehkö, ja sateenvarjo sai toimia päivänvarjona. Pienen 6 kilometrin lenkin tarkoituksena oli napsia muutamia valokuvia ja käydä vilkaisemassa Valkorosvon lähipagodaa, joka tunnetaan nimellä Swar Taw Myat.

Muutaman sata metriä kämpiltä ensimmäiset hikilaikut ilmestyvät paitaan ja reitti kääntyy Pyay Roadilta vasemmalle, Shwe Hnint –kadulle. Shwe Nint mutkittelee kapeana alaspäin ja takseja sun muita kulkijoita väistellen Valkorosvo pääsee lopulta kadun puoliväliin, jossa eteen avautuu ihmisen muotoilema pieni järvi. Järven toisella puolella näkyy Swar Taw Myat Pagoda.

Swat Taw Myat

Valkorosvo laittaa jalkaa toisen eteen ja on pääsemässä järven toiselle puolelle, kun silmiin osuu jotakin erikoista. Aina pitää katsella ympärilleen, niin voi löytää jotakin hupaisaa. Seuraavassa kuvassa on erinomainen esimerkki paikallisesta sähköasennuksesta. Lankojen heiluessa tuulessa voi heilua vähän joku muukin, esimerkiksi talouteen tuleva voltti- ja ampeerimäärä.

Sähköturvallisuuskeskus suosittelee...

Yangon on vihreä kaupunki, pullollaan puistoja ja suurimmilla kaduilla usein istutetuttuja puita keskialueella. Koska kaupunki on väärällään budhatemppeleitä ja pagodoja (lienevätkö sama asia vai ei, sitä ei Valkorosvo tiedä, eikä suuremmin välitäkään), niistä on tullut yangonilaisten suosimia vapaa-ajan viettopaikkoja. Jokaista isompaa pagodaa ympäröi puisto ja puistossa on kojuja, joista voi ostaa syömistä ja juomista ja samalla vaikkapa kiertää pagodaa koko perheen voimin. Kaikki nämä puistot eivät ole julkisia, vaan rauta-aidalla ympäröityjä alueita, joille päästäkseen täytyy maksaa pääsymaksu.

Koska Swar Taw Myatilla ei näytä käyvän paljoa turisteja, sitä ympäröivä puisto oli ilmainen. Valkorosvo saapasteli sisään ja otti kuvan, miltä pagoda näyttää.

Swar Taw Myat -pagoda

Puisto oli hoitamaton ja nähnyt joskus parempiakin päiviä, vaan mitäpä tuosta. Pagoda oli joka tapauksessa komea. Valkorosvo palasi takaisin kadulle ja muutaman kymmenen metrin päässä oli samaisella pagodalle johtava pääportti (lukittu, tietenkin). Sen kaltereiden välistä sai napattua toisen kuvan.

Swar Taw Myat -pagoda

Valkorosvo jatkoi matkaa. Paidassa alkoi olla enemmän hikeä kuin kangasta, kun askeleet veivät Swar Taw Myat roadille. Swar Taw Myat road on nätti puistokatu, jota pitkin temppelialueelle virallisesti tullaan. Viralliset reitit on usein merkitty erikoisin portein. Niistä tyhmempikin ymmärtää, että portin toisella puolella on jotakin tavallisesta poikkeavaa.

Swar Taw Myat -kadun portti

Hiki on pirullista. Paidassa se tuntuu epämukavalta ja voi vähän haiskahtaa. Sitten kun sitä kihoaa otsalle tarpeeksi, se valuu silmiin ja alkaa kirvellä. Näissä lämpötiloissa hien valuminen ei vain lopu, vaikka kuinka pyyhkisi. Lopputulos on, että melko pian silmät kirvelevät ja niitä on vähän väliä pakko pyyhkiä hikisellä paidalla. Se helpottaa noin kahdeksikymmeneksi metriksi.

Swar Taw Myat road päättyy Kabar Aye Pagoda Roadille, joka on vähän isompi katu. Sitä pitkin talsiessa Valkorosvo ohitti yhden isorikkaampien asuma-alueen, joita Yangonissa on siellä täällä.

Porhoporttti

Koska Valkorosvo on tekemässä lenkkiä, niin kuvassa näkyvän alueen toisella puolella on se samainen järvi, joka on kuvattu päivityksen alussa. Välissä asuu nippu niitä myanmarilaisia ja ulkomaalaisia, joilla on taskussa taatusti enemmän muita valuuttoja kuin paikallisia Kyateja.

Kengät tekeytyvät jalkoihin oikein hyvin Valkorosvon lähestyessä yhtä Yangonin ruuhkaisimmista risteyksistä. Kyseisessä risteyksessä on Yangon International Hotel ja risteävät kadut ovat Pyay Road ja Kabar Aye Pagoda Road. Ruuhka-aikoina tämän suuren risteyksen liikennevaloissa seisoskellaan parhaimmillaan kolmenkin kilometrin jonoissa. Tilannetta ei mitenkään helpota se, että risteykseen on ympätty isohko bussipysäkki. Sekaannus on taattu.

Näkymä Kabar Aye Pagoda roadilta rauhaisana lauantaina. Taustalla näkyvä rakennus on Yangon International Hotel

Kabar Aye roadin ja Pyay roadin risteys

Valkorosvo saapuu risteykseen ja lähtee kohti pohjoista. Autot suhahtelevat ohitse ja Valkorosvo saapuu kioskille, jonka olemassaolosta on hyvä tietää. Kyseessä on Fantastic –viinakauppa.

Paikallinen Alko - valikoima sieltä paremmasta päästä

Sieltä saa kaikkea muutakin kuin paikallista tulilientä. Paikallinen viski tai ns. rommi lähinnä käristää makuhermoja, joten joskus on saatava jotakin muuta. Tällä kertaa Valkorosvo osti muutaman ison tölkin 8% olutta saunakaljoiksi. 6 tölkkiä = 6000 Kyatia, eli hieman yli 5 USD.

Juuri kämpille saapuessa tuli mieleen, että tupakatkin ovat loppu. Vain 50 metriä kämpiltä on nurkkakauppa, jossa sitä tavaraa sattuu olemaan. Yksi kartonki kirstunnauloja oli 12000 Kyatia, eli noin 11 USD ja sytkäri tuli kaupan päälle. Että näin. Ei ole hinnalla pilattua, ei olut eikä nortti.

Kämpillä piti vain ensin istua melkein puoli tuntia, että hikoilu loppuisi. Jos menee ilmastointilaitteen alle, on kohta kipeä, kannattaa vain kärsiä ja mennä sen jälkeen suihkuun.

Valkorosvojoukkio sai työn puolesta pikakutsun illalliselle. Lähihotelli Parami Roadilla (Parami Hotel) on avaamassa terassiaan ja tarjolla on syömät sekä juomat. Sinne siis. Pukeutumisvaatimuksena (mikä on täällä päin melko harvinaista) on, että pitää olla mustat, pitkät housut. Sellaiset löytyvät, joten tänään ei tarvitse kärvistellä nälissään.

Taksi kuljetti retkueen paikalle ja eikun hissillä ylös yhdeksänteen kerrokseen. Palvelu oli ylen ystävällistä. Viskiä ilmestyi lasiin kuin tyhjästä ja pientä syötävää oli tarjolla koko ajan. Valkorosvo voi kuvitella, että baarista tulee todennäköisesti paremman väen ja länsimaisten illanistujaispaikka.

Parin paukun jälkeen Valkorosvo hipsi parvekkeelle ja nappasi kuvan näköalasta. Se pagoda millä Valkorosvo päivällä vieraili, näkyy kuvassa keltaisena läiskänä vasemmanpuoleisesta pagodasta hiukan vasempaan.

Pari tornia päivänvalossa

Vajaan tunnin kuluttua maisema on muuttunut melko tavalla eri näköiseksi. Valkorosvon päivällä vierailema pagoda on vasemmanpuoleinen valaistu läiskä.

Vajaa tunti edellisestä kuvasta - maisema on hieman toisen näköinen

Bileisiin oli panostettu ja paikalla pyörii jos jonkin moista paikallista julkkista. Jos Valkorosvo oikein ymmärsi, myös illan juontajina toimineet henkilöt olivat paikallisia julkimoita.

Illan juontajat

Virallista osastoa edusti ravintola- ja turistiministeri puhuessaan yleistä alansa asioista. Kuten aina, virallista puhetta ei kukaan kuunnellut. Taputukset toki olivat kohteliaat.

Ravintola- ja turistiministeri virkatoimissaan

Ohjelmallisesta musiikkipuolesta vastasi duo, jonka ohjelmisto koostui jazzista ja balladeista.

Virallisen ohjelman loppupuolella Parami Hotel esitteli kykyjään. Kuvassa Piano Bar & Grill:n baarimestari rakentelee kerrosdrinkkiä ankaran diskojytkeen säestyksellä.

Illan juontaja katselee miettiväisenä, millainen myrkky tuosta mahtaa syntyä

Kokkarit loppuivat yhdeksältä, joten valkorosvojoukkio hipsi takaisin kämpille. Muiden puolesta en ota kantaa, mutta Valkorosvo ajatteli siirtyä unten maille ja alkaa henkisen keskittymisen huomisiin koitoksiin. Kengätkin on sisäänkävelty ja oikean jalan pikkuvarvas menestyksellisesti kotoutettu.

Blogipäivitys kuvineen suostui internetittymään vasta sunnuntaiaamuna. Siispä, tässä päivitys, Valkorosvo lähtee nyt kasaamaan rommpetta golfkierrosta varten.

Normipäivää kaikille,

Valkorosvo