31. HAVUKKA-AHOSTA HALLA-AHOON

Huovisen maailmanihmettelijän mietteistä on pitkä matka nykyproosaan. Ja matkan aikana on muuttunut moni asia. Suomalaiseen, poliittisesti korrektiin kielen- ja mielenkäyttöön on pesiytynyt nk. kaksoisstandardi; sananvapauden nimissä onkin yhtäkkiä väliä sillä, mitä kirjoittaa tai puhuu. Ja erityisesti on väliä, kuka puhuu. Jotkut tahot ovat yhtäkkiä yllättäin päättäneet, että heillä on valta määritellä, miten asiat rahvaalle esitetään ja kuka ne esittää. Toisaalta, jotkut tahot saavat aukoa päätään aivan vapaasti, eikä millään tunnu olevan määrää eikä mittaa. Samaan asiaan kiinnitti huomiota senioripoliitikko Raimo Ilaskivi Iltalehden kolumnissaan.

Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikan mannekiiniksi joutunut piskuinen tohtori Halla-Aho on yksi karmivimmista esimerkeistä mitä suomalaisiin kaksoisstandardeihin tulee. On totta, että korkea koulutus ei takaa sujuvaa ulosantia ja itse kukin päästää suustaan sammakoita. Vaan Halla-Ahon sivuilla olevia kirjoituksia maahanmuutosta ja islamista kannattaa käydä lukemassa. Ne ovat ikävä kyllä realismia.

Maahanmuutosta ja sen kuluista voidaan olla montaa mieltä ja aina on mahdollisuus kikkailla tilastoilla ja numeroilla ja saada asiat näyttämään halutulta. Kuten asiaan kuuluu, se, mitä viranomainen ei kerro, ei ole olemassa. Silti joku aina vuotaa sopivasti tietoja ja paljastuu kaikenlaista ikävää, mitä ei ole tapana tulkita osaksi virallista politiikkaa ja suhtautumista.

Tässä blogipäivityksessä Valkorosvo kertoo muutamasta islamiin ja maahanmuuttoon liittyvästä pikkujutusta. Lukijat voivat aivan vapaasti vertailla näiden tarinoiden sisältöä siihen, mitä kotimaan mediassa kerrotaan. Lukijat voivat sen jälkeen muodostaa myös aivan vapaasti mielipiteensä siitä, mikä on rasismia ja mikä ei.

HALLA-AHO JA CHARLIE HEBDO

Jospa ensimmäiseksi muisteltaisiin hieman menneitä. Jokunen vuosi sitten tohtori Halla-Aho joutui oikeuteen kirjoitettuaan blogissaan tekstiä, jonka islaminuskoiset kokivat loukkaavaksi. Suomalaisen sananvapauden rajoja testattiin ja tuolla kertaa sen hinnaksi tuli jokunen päiväsakko ja kaikki suvaitsevaiset olivat tyytyväisiä.

Ei niin kovin kauan sitten islamistit tekivät Pariisissa terrori-iskun Charlie Hebdo –lehden toimitukseen, kun Muhammedia, Allahia ja islaminuskoa oli urakalla pilkattu tässä ”satiiriseksi” luonnehditussa lehdessä. Google on kätevä väline käydä vilkaisemassa, millaista Charlie Hebdon ”satiiri” oikeastaan on. Valkorosvo laittaa tähän yhden kuvan tekijänoikeusmerkinnöin nähtäväksi.

Taidetta ja "satiiria" a la Charlie Hebdo (c)

Hyvin vapaasti käännettynä kuvassa on meneillään profeetta Muhammadin elämästä kertovan elokuvan kuvaukset. Muslimimies ihmettelee kuvaajalle, että hänenkö pitäisi nyt harrastaa seksiä tämän sianpään kanssa. Kuvaaja toteaa että kyllä, kun elokuvan budjetti ja muut syyt estivät hankkimasta 8-vuotiasta tyttöä. Lukijat muistanevat, että tohtori Halla-Aho kirjoitteli blogiinsa saman aiheen tiimoilta ilmoittaen myös lähteet, kuten tieteellisessä tekstisssä kuuluu.

Valkorosvon mielestä Charlie Hebdon ns. satiiri on melkoisen epäonnistunutta eikä palvele kenenkään tarkoitusta. Usko tai ateismi on jokaisen oma asia ja tämäntyyppisten kuvien julkaiseminen on hyvin epäkunnioittavaa, kiihottamista kansanryhmää vastaan ja totta puhuen pahimman luokan rasismia. Jos Suomessa julkaistaisiin vastaavaa tavaraa evankelisluterilaista kirkkoa koskien, pääsisi julkaisija aika äkkiä raastupaan. Käsiteltävä rikosnimikelista alkaisi jumalanpilkasta ja etenisi sitä kautta uskonrauhan rikkomiseen ja edelleen pompulla mahdollisesti kunnianloukkauksiin (kuvien ja sisällön tekstistä riipppuen) ja lopulta voitaisiin keskustella siveettömyyksien julkaisemisesta ja mahdollisista yhteyksistä lapsipornon levittämisen avustamiseen. Julkisen sanan neuvosto saattaisi myös jaella huomautuksiaan.

Koska jokaisella uskonnolla on oma tapansa suojautua vierailta vaikutteilta, kannattaa olla tietoinen asioista ennen kuin alkaa heittää ns. läppää. Koraani sisältää melkoisen monta ohjeistusta mitä kunnon muslimin tulee tehdä, jos Allahiin tai profeettaansa Muhammediin ei suhtauduta kunnioittaen.

Sekä Raamatussa että Koraanissa on sama vika; ohjeet ovat olleet käyttökelpoisia muutama sata vuotta sitten, mutta eivät enää. Ne, ketkä kiihkoisimmin uskovat vanhaan tekstiin ja sen kirjaimeen unohtaen muuttuneet ajat, muodostavat mediassa mainittuja ääriryhmiä, jotka ovat myös valmiit äärimmäisiin tekoihin, mikäli sellaiseen aihe annetaan.

ISIS JA TURKKI

Viime vuosina valtaan noussut ja julkisuuteen julmuuksillaan päässyt islamilainen kalifaatti on saanut tukevan jalansijan Syyriassa ja Irakissa. Syyria ajautui sisällissotaan ja ääriainekset käyttivät maan heikkoutta hyväkseen. Irakissa Isistä vastaan on yritetty taistella, mutta maan oma armeija on sattuneesta syystä heikkouden tilassa. Niinpä Isis on olemassa aivan fyysisesti ja toimii maantieteellisellä alueella ulottuen Turkin rajalta Syyrian halki ja kattaen osan Irakia.

ISIS-järjestön hallinnoimat alueet

Länsimaisissa lehdisssä on taivasteltu kalifaatin julmuuksia ja säännöstöä. Kalifaatin johtotroikka ei tee sinänsä mitään ihmeellistä, he vain noudattavat Koraanin tekstiä. Kirjaimellisesti. Aivan kuin Raamatustakin, Koraanista löytyy hurja määrä ristiriitaisia vaihtoehtoja koskien yhtä asiaa. Kiihkeimmät uskonveljet valitsevat usein sen verenhimoisimman vaihtoehdon.

EU on käynyt pitkään jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa. Kun islamistipuolue nousi valtaan Turkissa, neuvottelut ovat jääneet taka-alalle. Kukaan EU:ssa ei tietenkään tunnusta sitä, että Euroopan Unioniin ei välttämättä haluta 60 miljoonan kansalaisen islamilaisvähemmistöä. Tätä ei voi poliittisen korrektiuden vuoksi sanoa julkisesti. Hankalammaksi asian tekee se, että valtaapitävät islamistit ovat pikkuhiljaa ajamassa voimaan säännöstöä, jolla Turkki muuttuu entistä islamilaisemmaksi. Muutoksista tiedottamista on rajoitettu suitsimalla lehdistönvapautta ja niin Turkki sekä sen kohtalo pääsee ikään kuin ”unohtumaan” eurooppalaisilta. Nykyisin moni Turkin valtalehdistä on jo islamistipuolueen taskussa ja puolueella on myös kokoaan suurempi vaikutusvalta (joko ostettu tai muutoin hankittu) myös muissa medioissa.

Vaikka Koraani nimenomaan kieltää koronkiskonnan (sen vuoksi juutalaiset alkoivat muuten hoitaa aikanaan pankkiasioita, heitä tämä määräys ei koskenut...), muslimit rakastavat rahaa, oli maa mikä tahansa. Isisin nousuun ei moni uskonut eikä sitä pidetty mahdollisena, koska elettiin käsityksessä että rahaa ei ollut. Sitä vain tuntuu löytyvän jostain, esimerkiksi hallitsemalla öljykauppaa saadaan äkkiä aikaiseksi iso kasa rahaa.

Turkissa raha on aina ollut osa politiikkaa. Islamistipuolueen valtakausi ei ole muuttanut tätä tosiasiaa. Erityisesti nykyisin vallan huipulla majailevat henkilöt ovat huolehtineet, että saavat ainakin oman osuutensa.

Ohessa on mielenkiintoinen linkki, missä on nauhoitettu puhelinkeskustelu Turkin nykyisen pääministerin ja hänen poikansa välillä. Lahjusepäilyt ovat saaneet viranomaiset toimimaan ja perheen omaisuutta pitää siirrellä turvaan. Rahamäärille eivät matkalaukut riitä, vaan tarvitaan kuorma-autoja...

TURKIN PÄÄMINISTERI JA POIKA

Virallisesti ei tietenkään ole niin, mutta todellisuudessa on: Turkissa on rahaa, muttei öljyä. Islamilaisella kalifaatilla on öljykenttiä, mutta operatiivisiin kuluihin tarvitaan rahaa. Ja kun sattuu olemaan yhteistä rajaakin, on ilmiselvää, että turkkilaiset saavat öljynsä ja kalifaatti rahansa.

Virallisesti näin ei ole, ja kansainvälisillä poliittisilla areenoilla Turkki kuuluu samaan Isis-vastaiseen rintamaan kuin muutkin. Julkilausumia ja ukaaseja tehtaillaan, mutta todellisuus ei niistä muutu miksikään. Teollistunut maa tarvitsee öljynsä ja jos hinnasta päästään sopuun, ei ole väliä vaikka öljy olisi veren tahrimaa.

Turkissa juuri pidetyissä vaaleissa islamistipuolue julistautui voittajaksi saatuaan 41% äänistä. Se ei kuitenkaan, EU:n mielestä varmaankin onneksi, riitä enemmistöön parlamentissa. Siksi Turkkiin puuhataan nyt koalitiohallitusta parlamentaarisen enemmistön varmistamiseksi. Hallituksen muodostamisessa voi tulla vaikeuksia, koska muiden puolueiden intressit ovat lähinnä päinvastaiset islamistipuolueeseen verrattuna.

PAKOLAISET ANDAMAANIEN MERELLÄ

Länsimaisissa medioissa on kohtuullisen laajasti käsitelty Andamaanien merellä ajelehtivia huonokuntoisia laivoja/lauttoja, joiden kyydissä on pakolaisia Myanmarista. Entinen sotilasjuntan hirmuhallitsema maa on otsikoissa ja länsimaissa osoitetaan joukkopaheksuntaa. Voi yhden kerran taas. Valkorosvo haluaa hieman oikaista käsityksiä aiheesta, sillä tämä ei ole ainutkertaista ja sitä tapahtuu ja on tapahtunut monessa maassa, länsimaat mukaan lukien.

Aivan ensin tosiasiat. Myanmar on ehkä maailman syvimmin buddhalainen maa, jossa asuu muslimivähemmistö. Muslimeita maassa on suurimmissa kaupungeissa sekä laajemmin Rakhinen osavaltiossa, jonka pääkaupunki on Sittwe.

Andamaanien meri. Sittwe sijaitsee Myanmarin rannikolla lähellä Intian rajaa.

Maissa, missä muslimit ovat vähemmistönä, esiintyy aina jännitteitä. Niin on ollut Myanmarissakin. Rakhinen osavaltion lähinaapurina on maa nimeltä Bangladesh; entinen Intian osavaltio, joka muslimienemmistöisenä irtautui väkivaltaisesti hindulaisesta emämaastaan. Kuriositeettina mainittakoon että maailman suurimmassa hindumaassa Intiassa muslimit eivät myöskään vähemmistönä ole kovin korkeassa kurssissa. Tässä syyt ovat historialliset: jokunen vuosisata sitten muslimiuskoiset valtiaat toimivat läänitysherroina ja hinduilla oli todella huonot oltavat. Tämä muistetaan edelleen.

Jännitteinen yhteiselo Rakhinessa loppui muutama vuosi sitten, kun buddhalaistytttö raiskattiin ja hän kuoli vammoihinsa. Syyllisiksi osoittautui muutama islamistivähemmistöön kuuluva. Alkoi kostonkierre; tytön henki kuitattiin tappamalla muutama muslimi. Se puolestaan poiki lisää väkivaltaa ja vastaiskuja. Jokunen moskeija tuhoutui ja sekä muslimeja että buddhalaisia kuoli.

Lopulta päädyttiin siihen, että muslimiuskoiset häädettiin yhteisöstä kauemmaksi, ikään kuin internointi/pakolaisleireille, jotta tilannne rauhoittuisi. Ihmiskauppiaat haistoivat hyvän bisneksen ja muslimit ostivat paikkoja lautoille päästäkseen pois, ensin leireiltä ja sitten maasta. Ihmiskauppiaiden bisnes on samanlaista, tehdään sitä Välimerellä tai Andamaanien merellä: lasti hoidetaan kansainvälisille vesille ja jätetään ajelehtimaan.

Koska Aasia ei ole yhtenäinen alue Euroopan Unionin tapaan, passi ja muut vastaavat paperit ovat arvossa arvaamattomassa. Myöskään maan kansalaisuus ei ole läpihuutojuttu. Muslimivähemmistön ongelma Myanmarissa on se, että syystä tai toisesta (sekä puolin että toisin), he eivät saa/hyväksy Myanmarin kansalaisuutta. Sen vuoksi ei tule passiakaan. Jos asuu Myanmarissa ja vaikka kuinka tuntisi henkistä sielunsukulaisuutta Bangladeshin muslimiveljiin, ei tule Bangladeshin passiakaan, kun ei kerran kyseisen maan alueella asu. Sen vuoksi muslimivähemmistön seassa on maattomia ja valtiottomia ihmisiä, jotka ovat ihmiskauppiaille varsinaisia herkkupaloja.

Maattomat ja valtiottomat pakolaiset ovat ei-toivottuja vieraita, koska humanitaarinen pakolaispolitiikka ei ole Aasiassa yleinen käytäntö. Näillä maailmankulmilla jokainen vastaa itsestään ja jokainen maa setvii omia sisäisiä humanitaarisia asioitaan. Ulkomaanelävät kuuluvat aina ja iankaiken kakkoskastiin. Myös länsimaalaiset kuuluvat kakkoskastiin, mutta asiat järjestyvät rahalla.

Kun näistä pakolaisista on uutisoitu, on aina unohdettu mainita muutama pikkujuttu. Koska kyseessä ovat muslimit, pakolaisten ilmiselvä kohde on purjehtia Malesiaan. Myös Indonesia on mahdollinen vaihtoehto. Bangladesh ei näitä ihmisiä halua. Thaimaaseen on turha yrittää, koska thaimaalaiset eivät myöskään ole muslimeista suuremmin innoissaan. Koska pakolaispolitiikkaa ei ole sellaisena kuin se Euroopassa ymmärretään, nämä maattomat ja valtiottomat ihmiset kelluvat merellä odotellen minkä maan merivartiosto on tällä kertaa vuorossa siirtämään paatin takaisin kansainvälisille vesille.

Pakolaisia Andamaanien merellä ( (c) maryscullyreports.com )

Länsimaissa taivastellaan tällaista touhua eikä tuota kovin humanitaariseksi voi kutsua. Välimerellä on menossa jotain samantapaista, mutta isommassa mittakaavassa. Maattomia ja valtiottomia pakolaisia on muuallakin, esimerkiksi Nepalin ja Bhutanin välejä hiertää pakolaislauma, jota kumpikaan maa ei tunnusta omakseen ja passeja nuo ihmiset eivät saa.

Länsimaissa ei juuri tällä hetkellä ole menossa samanlaista väestösyrjintää, mutta aikanaan sitä oli. Kai sen nyt kaikki muistavat, kuinka juutalaisista tehtiin maattomia ja valtiottomia ja haluttiin ratkaista kyseisen väestön muodostama ongelma hyvin brutaalilla tavalla.

LOPUKSI

Havukka-Ahon ajattelijan ei tarvinnut ottaa kantaa näin kummallisiin asioihin. Ihmisluonnon perusasioissa oli tarpeeksi ihmettelemistä.

Halla-Ahon ajatukset on leimattu valmiiksi rasistisiksi vaikkei siihen ole mitään syytä; viestintuojathan yleensä tavataan ampua. Kannattaa kuitenkin kuunnella ja tutkia hänenkin ajatuksiaan.

Valkorosvo ei ole rasisti, mutta elämän tosiasiat ovat opettaneet jotakin. Muslimeista on taipumus tulla ongelma. Pieni vähemmistö muslimeja ei ole ongelma, mutta väkimäärän kasvaessa ns. kriittisen rajan yli alkaa helposti tapahtua. Esimerkkejä ei tarvitse hakea Ruotsia kauempaa.

Kansainvälispoliittisin terveisin,

Valkorosvo