Suvaitsevaisten periaatteiden mukaan kaikki
ihmiset ovat samanlaisia, suhtautuvat elämään samalla tavalla ja kaikki ovat,
luonnollisesti, liikkeellä vain hyvin tarkoituksin. Lukija päätelköön itse,
miten paljon edellisestä lauseessa on totuutta ja mikä kuvitelmaa.
 |
| Kuvan (c) Markku Mäkelä |
Valkorosvolla on kunnia työskennellä todella
kansainvälisessä yrityksessä (ks. aiemmat blogipäivitykset). Senpä vuoksi
Valkorosvon käsitys aiheesta poikkeaa tämän blogipäivityksen ensimmäisen
lauseen väittämistä jonkin verran.
Otetaan esimerkiksi suhteellisen
yksinkertainen homma: pitää mennä metsään ja tehdä motti halkoja. Miten
erilaiset kansallisuudet mahtavat tähän suhtautua?
***
SUOMI
Suomalainen lähtee metsään vaikka on vielä
niin pimeää, ettei eteensä näe. Sen vuoksi käykin niin, että kirves lipsahtaa
sormeen. Pätkä jää hangelle, kyllähän se motti on saatava aikaiseksi ennen aamukahvia.
Kun homma on valmis, ostaja saapuu paikalle ja toteaa, että eihän tämä ole
motti, puuta on vain 0.98 m3.
Suomalainen vittuuntuu, menee kotiin ja suoraan
saunaan. Saunan jälkeen metsämies ottaa pullon kossua suurimpaan ketutukseen ja
päättää, että ”tuolle saatanan veivikaulalle en myy enää yhtään puuta. Ikinä.”
RUOTSI
Ruotsalainen nauttii aamukaffettaan ja toteaa,
että ulkona on aivan liian kylmää. Vaan asuuhan kylällä ”en jävla Finne”, sehän
voisi moisen homman hoitaa. Ruotsalainen muistaa, että kylälle muuttanut
suomalainen on jo kuitenkin aika iäkäs eikä välttämättä selviä hommasta yksin.
Niinpä hän tilaa suomalaiselle avuksi pari kylälle hiljattain kotoutunutta
irakilaista.
Puoli päivää kuluu seurakunnan diskuteeratessa yksityiskohdista,
jotta kaikki olisivat samaa mieltä. Motti tulee valmiiksi illan pimetessä ja
irakilaiset hoidattavat paleltuneita sormiaan paikallisessa päivystävässä terveyskeskuksessa.
Suomalainen istuu illalla yksin saunassa ja miettii mahtoiko se herraskainen
ruotsalainen sittenkin jotenkin kusettaa häntä.
NORJA
Ei. Ei. Me puhumme nyt haloista. Mottia ei voi
tehdä turskasta tai merilohesta.
SAKSA
Toimeksiannon saatuaan saksalainen häipyy heti
paikalta palatakseen uudelleen seuraavana aamuna. Tällä kertaa saksalaisella on
mukanaan huolellisesti tehdyt rautaiset mittakepit, joiden avulla hän merkitsee
tismalleen mihin kohtaan ja minkä kokoinen syntyvä motti on. Tarkkojen
mittausten jälkeen saksalainen siirtyy metsätöiden käytännön osuuteen, jos hän
on maalta kotoisin. Mikäli hän on kotoisin kaupungista, saksalainen hommaa
avuksi pari turkkilaista siirtotyöläistä.
Motti on kummassakin tapauksessa valmiina
puoliltapäivin ja näyttää erittäin asialliselta; mitta on tehty täyteen. Ostaja
latoo halot mielissään peräkärryyn ja tajuaa vasta kotona, että maksoi 1 m3:stä
halkoja, mutta kärryistä löytyy vain 0.7 m3.
INTIA
Mikä motti?
KIINA
Toimeksiannon saatuaan kiinalainen häipyy
paikalta ja tulee piakkoin takaisin kuusi kaveria mukanaan. Alta tunnin
kiinalaiset ovat selvittäneet, että samanlaista mottia ovat tekemässä
suomalainen, saksalainen ja ruotsalainen. Loppupäivän he kuluttavat
vierailemalla järjestelmäkameroin varusteltuina kaikilla kolmella työmaalla.
Etsimet rapsahtelevat ja muistikortit täyttyvät eri kulmista otetuista kuvista.
Seuraavana päivänä työt alkavat heti aamusta
ja illansuussa metsän siimeksestä löytyy 9 mottia halkoja odottelemassa
ostajaa.
USA
Punaniskan saadessa toimeksiannon hän ottaa
ensin yhteyttä lakimieheensä. Pykälänikkari singahtaa salamana paikalle ja
pakottaa toimeksiantajan hyväksymään sopimuksen, jossa kaikki mahdolliset ja
mahdottomat immateriaalioikeudet ja materiaalioikeudet siirretään
toimeksiantajalta punaniskalle. Mikäli työmaalla sattuu onnettomuuksia, niistä
on vastuussa toimeksiantaja yksin.
Kun sopimukset on allekirjoitettu, punaniska
tuo paikalle John Deeren ja tukun työkaluja. Valmista syntyy varttitunnissa,
mutta toimeksiantaja ei ole kovin tyytyväinen: valmis puupino näyttää pieneltä, eikä
ihme, sillä kuutiojalka on hieman eri asia kuin kuutiometri.
NEPAL
Nepalilaisen saatua toimeksiannon hän hommaa
paikalle muutaman kaverinsa ja pari ammattiyhdistysaktiivia. Ensin pidetään
työmaakokous, jonka tarkoituksena on sopia miten monta prosenttia mahdollisesta
myyntivoitosta kuuluu ammattiyhdistykselle. Mikäli toimeksiantaja ei suostu
jakamaan myyntivoittoa, nepalilaiset menevät lakkoon.
Ankaran tinkimisen jälkeen päästään sopuun
myyntivoiton jaosta ja hommat voivat alkaa. Sattuu vain käymään niin, että
yhdellä nepalilaisella on perheongelmia, toisen lapsi on menossa naimisiin ja kolmas
tuntee itsensä muuten vaan sairaaksi. Lisäksi huomenna on kansallinen
juhlapyhä. Porukka katoaa työmaalta saman tien.
Kolmen päivän päästä iskuryhmä ilmestyy
mestoille uudelleen ja metsää kaatuu. Syntyvä motti täyttää mitat reilusti,
mutta toimeksiantaja on hieman hämmentynyt, kun kaikki puiden välit on täytetty
risuilla ja havuilla.
FILIPPIINIT & MALESIA
Toimeksiannon saatuaan nämä herrat katoavat
hetkeksi ja tulevat kohta takaisin muutaman kaverin kanssa. Toimeksiantaja
katselee tyytyväisenä kuinka metsää kaatuu.
Ilta pimenee ja toimeksiantaja ihmettelee mitä
tapahtuu, kun nuotiotuli loimottaa puiden välistä. Hän menee katsomaan ja näkee
koko köörin istumassa nuotion ympärillä ja laulamassa iloisia lauluja. 12
täyteen mittaan tehtyä mottia nököttää muutaman pystyyn jätetyn puun varjossa.
Porukan nokkamies nappaa toimeksiantajan
mukaan rinkiin ja tarjoaa syötävää juhlan kunniaksi. Toimeksiantajan
maistellessa chilipitoista evästä porukan nokkamies kysyy: ”tullaanko huomenna
tekemään samanlainen urakka?”
JAPANI
Toimeksiantaja vaihtelee kohteliaisuuksia
japanilaisen kanssa ja tulee samalla juoneeksi litran teetä. Kusettaa.
Japanilainen hankkii avukseen muutaman kaverin
ja painuu metsään tekemään homman pois. Kolmen tunnin kuluttua japanilaiskööri
tulee pois pusikosta ja toimeksiantaja menee uteliaana tutkimaan mitä herrat
ovat saaneet aikaseksi.
Toimeksiantaja näkee läjän säntillisiä
halkomotteja. Mutta minkä ihmeen takia jokainen puu on kiillotettu? Ja miksi kaikkien pystyyn jätettyjen puiden oksat on typistetty?
***
Halkaisukirvesmäisin terveisin,
Valkorosvo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti