2015-02-19

7. KIITOS TÄSTÄKIN, BRITIT...



Jokin aika sitten Valkorosvon silmiin osui artikkeli, missä kerrottiin brittien omituisista tavoista. Muutoin tavat olivat tuttuja, mutta sitä Valkorosvo ei tiennyt, että britit karaisevat lapsiaan sallimalla pitkien housujen käytön vasta 8-vuotiaana. Sitä ennen vekarat kulkevat polvihousuissa, oli keli mikä tahansa. Sumujen saarella useamman kerran vierailleena käy lapsia sääliksi. Suomessa perheen lapset päätyisivät moisen käytännön vuoksi hyvin äkkiä sossutädin huostaanottolistalle.

Historiankirjat kertovat, kuinka britit valtasivat itselleen menestyksekkäästi elintilaa vähän sieltä sun täältä. Valkorosvo ei ole koskaan ymmärtänyt, miten puolet maailmasta valloittanut kansa voi olla käytännön asioissa niin tumpeloa kuin on. On käsittämätöntä, ettei valloitusretkillä remunnut kansakunta osaa tehdä edes jollain tapaa älyllistä sähköjärjestelmää, vesijohdoista nyt puhumattakaan. Kaiken lisäksi brittiläinen talo, jossa ei tule kylmä, on yksi maapallomme harvinaisuuksista.

Yhteenvetona voisi sanoa, että jokaisessa entisessä brittien siirtomaassa talot ovat yleensä vetoisia risumajoja, joissa vesi virtaa välillä oikeaan suuntaan ja välillä ei. Lisäksi koko ajan saa olla varuillaan tulipalon varalta; sähköjohdoilla on kummallinen taipumus käydä turhan kuumana. Nepalissa Valkorosvo sai oikein aitiopaikalta seurata, miten ilmastointilaitteen sähköpistoke yhtyi pistorasian kanssa. Haju oli omituinen ja seinällä killuva sulanut mötikkä kumman näköinen, mutta ilmastointilaite toimi silti sujuvasti, mitä nyt vähän väliä kuului huolestuttavia paukahduksia ja ritinää. Tähän joku näsäviisas heti huomauttaa, että Nepal ei ole ollut brittien siirtomaa. Ei olekaan, mutta Intia on. Ja Nepalissa moni asia on apinoitu Intiasta, sähköjärjestelmä mukaan lukien.

Varttuneemmat lukijat muistanevat kultaisen 70-luvun, kun Suomessa myytiin kahdenlaisia Ford Escorteja. Kummatkin olivat samannäköisiä, mutta toiset olivat halutumpia kuin toiset. Osa näistä kotteroista oli tehty Saksassa ja niiden sähköjärjestelmän ymmärsi kuta kuinkin jokainen autojen kanssa pelannut. Toinen versio oli tehty Britanniassa ja sen kanssa ei tullut oikein kukaan toimeen. Tuolloin syntyi sanonta ”Lucas oli hyvä apostoli, mutta sähköstä mies ei ymmärtänyt mitään.” Monet olivat ne onnettomat, jotka tekivät kytkentöjä englantilaisen autoteollisuuden ihmeeseen ja savun hälvettyä saivat tarkistella kytkentöjään hartaasti uudelleen. Englantilaisten mielestä nimittäin ”+” oli se napa, joka piti maattaa. Maailman muissa maissa taas oltiin vakaasti sitä mieltä, että ”–” on maa. Niinpä vahingossa väärinpäin kytketyt sähkölaitteet aiheuttivat vaikka ja mitä, kun Escortin kimpussa oltiin.

Englantilaisperäisiin sähkökytkentöihin Aasia tuo omat paikallismausteensa. Vähänkään paremmin rakennetussa talossa voi nimittän olla kaksi sähköverkkoa, yksi vaihto- ja yksi tasavirralle. Kummallakin on tietenkin omat sulakerasiansa ja tasavirta muunnetaan vaihtosähköksi, jota on tarjolla osassa talon pistorasioita, muttei kaikissa. 




 Vasen kuva ei esitä aikapommin laukaisukoneistoa, vaan kahden eri sähköjärjestelmän sulakkeistoa ja liittyviä kytkentöjä. Kuvassa oikealla näkyy, miten kolmivaihevirta tällä kertaa jaksaa...

Miksi näin? Valtakunnanverkosta saatava vaihtosähkö voi olla laadultaan vaihtelevaa ja sähkösyöttö katkeilla usein. Jos sähköt ovat pois, käytetään generaattoria. Generaattorin tuottamaa virtaa on tarjolla harvemmissa pistorasioissa, koska kotikäyttöön tarkoitetut generaattorit eivät kestä tolkutonta kuormaa. Usein on tehty niin, että vierekkäin on kaksi pistorasiaa. Toinen niistä toimii valtakunnansähköllä ja toinen generaattorisähköllä. Eikös olekin mielenkiintoista?

Brittiperäiset ajatukset veden siirtämisestä ovat aivan oma lukunsa. Vieläkin, 2010-luvulla, esimerkiksi yksiotehana on melkoisen tuntematon käsite. Sen sijaan lavuaariin ängetään kaksi hanaa, yksi kuumalle ja yksi kylmälle vedelle. Aasian suunnalla vesiputket ovat yleensä muovisia eikä takaiskuventtiilejä tunneta. Sen vuoksi veden paineen ei kannata olla kovin suuri, muutoin voi tapahtua vaikka ja mitä ikävää.

Veden kanssa on samantapaisia ongelmia kuin sähkönkin: välillä vettä tulee kaupungin verkosta ja välillä ei. Siksi hyvin varustetussa talossa on kokooja-allas, johon vesi kaupungin verkosta tulee kun sitä on saatavissa. Vesi on hieman savensekaista, mutta kyllä sillä hampaansa pesee. Juoda tuota ei kannata.





Altaasta vesi siirretään pumpun avulla erilaisten puhdistusfilttereiden läpi talon katolle toiseen altaaseen odottamaan käyttöä. Kattoaltaasta vesi hoidetaan toisen pumpun avulla talon putkistoon. Kyseessä on siis pumppuavusteinen, painovoimainen käyttövesikierto.




Suodattimia on vedensiirtoketjussa useita peräkkäin. Savisesta vedestä tulee loppujen lopuksi kohtalaisen kirkasta.
 



Kuvassa näkyvä pumppu on niiltä ajoilta, kun isä lähti kaupunkiin ostamaan lamppua. Valkorosvo pyytää erityisesti kiinnittämään huomiota kaikki standardit täyttävään tukevaan tiiliskivipohjaiseen asennukseen.
 
Joissakin taloissa saattaa olla erillinen lämminvesivaraaja, mutta se on harvinaista. Yleensä kuumavesilinjassa virtaa kylmää vettä ja juuri ennen vesipistettä on sähkökäyttöinen ja säädettävä vedenlämmitin, jolla vedestä tehdään halutun lämpöistä.




Maailmalla asuneet tietävät, että brittiperäisissä maissa täytyy olla hyvä kuulo, kun on suihkussa. Koska vesijohdoissa ei ole takaiskuventtiilejä, erityisesti pesukoneet aiheuttavan kaikenlaista kivaa. Valkorosvo oppi aikanaan Uudessa Seelannissa, että pitää kuunnella milloin pesukone ottaa vettä sisuksiinsa. Sillä hetkellä on astuttava sujuvasti pois suihkun alta, muutoin tarjolla on kiehuvalla vedellä kaltattua nahkaa. Kun pesukone on veden sisuksiinsa saanut, voi suihkun alla olostelua jatkaa.
 
Tässä vaiheessa Skandinaviassa kuvitellaan, että näin asiat hoidetaan vain surkeissa kehitysmaissa kuten Nepal tai Myanmar. Vaan kun ei hoideta. Tällä samalla periaatteella toimivat sähkö- ja vesihuolto niin Lähi-Idässä kuin kautta Aasian. On toki poikkeuksia, kuten esimerkiksi Singapore. Siellä sähköt ja vedet toimivat niin kuin länsimainen ihminen olettaa. Joka paikassa hienot hotellit ovat asia erikseen. Niissä vesi- ja sähköjärjestelmät ovat modernimpia kuin Suomessa, mutta tavallisissa taloissa ja asumuksissa on tyydyttävä hieman alkeellisempiin versioihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti